Lymfaturvotus ja sen oireet?

Rintasyöpäleikkauksen yhteydessä tehty kainalon imusolmukkeiden tai vartijaimusolmukkeiden poisto sekä myös kainalon alueelle annettu sädehoito altistavat lymfaturvotuksen synnylle.

Kainalon imusolmukkeiden poiston jälkeen noin 10–30 %:lle ja vartijaimusolmukepoiston jälkeen noin 4–10 %:lle potilaista kehittyy lymfaturvotus. Lymfaturvotus kehittyy asteittain oireettomasta vaiheesta palautumattomaksi.

Raajaturvotuksen alkuvaiheessa kudoksiin kertyy ylimääräistä nestettä ja sen edetessä myös rasvaa ja sidekudosta. Raaja on turvonnut, raskas ja särkevä. Työ- ja toimintakyky rajoittuu ja se saattaa aiheuttaa pysyvän työkyvyttömyyden.

 

Primaarinen vs sekundaarinen lymfaturvotus?

Primaarinen lymfaturvotus on hyvin harvinainen pienten imuteiden rakenteellinen kehityshäiriö. Sekundaarisen lymfaturvotuksen syynä on keräävien imuteiden vaurioituminen.

Lymfaturvotuksen saattaa aiheuttaa jopa vuosia aiemmin annettu rintasyövän hoito. Muita syitä ovat pehmytkudosinfektiot, muut imusuonistoa vahingoittaneet leikkaukset tai onnettomuudet.

 

Voidaanko lymfaturvotus parantaa?

Nykyään hoitokeinoina käytetään manuaalista lymfaterapiaa, kompressiohoitoa sekä liikeharjoitteita. Yhtenä hoitokeinona on rasvaimuleikkaus, joka kuitenkin edellyttää potilaan elinikäistä sitoutumista kompressiohoitoon.

Varhaisvaiheen lymfaturvotuksessa on uusilla plastiikkakirurgian menetelmillä tehty imusolmukesiirtoja, joilla on saavutettu entistä parempia tuloksia. Sen lisäksi Suomessa on hiljattain kehitetty lymfaturvotukseen myös uutta lääkehoitoa.


Juttuun haastateltiin syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäriä, dosentti Outi Lahdenperää.