Neurologian erikoislääkäri Ville Artto sanoo, että aivojen hermoston poikkeavasta ärtymistaipumuksesta johtuva sairaus on yleisempää naisilla kuin miehillä ja sen kirjo on laaja.

– Siinä missä joku saa viisi migreenikohtausta koko elämänsä aikana, toinen saa kolme kohtausta viikossa. Myös oireissa ja niiden voimakkuudessa on runsaasti vaihtelua.

Yleensä migreenikohtaus helpottaa 4-72 tunnissa, mutta joissakin harvinaisemmissa tapauksissa se voi kestää jopa viikon, HYKSissä työskentelevä neurologian erikoislääkäri Ville Artto kertoo.

Migreenin syntymekanismi tunnetaan puutteellisesti, mutta sen tiedetään olevan voimakkaasti periytyvä. Jos jommallakummalla vanhemmalla on aurallinen migreeni, lapsella on nelinkertainen riski periä sairaus. Auratonta migreeniä sairastavien lapsilla riski on kaksinkertainen.

Sairauden diagnosointiin ei ole olemassa biologista testiä. Lääkäri diagnosoi sairauden migreenille määritellyn kriteeristön ja kliinisen tutkimuksen perusteella.


Monimuotoinen sairaus

Migreenin yleisin muoto on niin sanottu auraton migreeni, joka alkaa suoraan päänsäryllä. Kolmasosa migreenipotilaista sairastaa aurallista migreeniä, joka oireilee päänsäryn lisäksi muun muassa erilaisina näköhäiriöinä, pahoinvointina sekä puheen muodostuksen vaikeutena.

Arton mukaan migreenikohtauksen puhkeamiseen vaikuttavat muun muassa stressi, hormonaaliset tekijät ja vuorokausirytmin muutokset. Voimakkaasti aistiyliherkillä myös voimakkaat hajut, valot, äänet ja tietyt ruoka-aineet voivat laukaista kohtauksen.

Yksilöllisistä oireista johtuen myös sairauden hoito on yksilöllistä ja tapauskohtaista.

– Osa migreenipotilaista pärjää kohtauksen yllättäessä normaalia suuremmalla kipulääkeannoksella ja levolla, osa tarvitsee reseptillä saatavan migreenin täsmälääkkeen. Jos kohtauksia on enemmän kuin kolme kuukaudessa, lääkäri voi harkita estolääkityksen aloittamista, Artto kertoo.