Pinnallinen hengitys aiheuttaa kehossa stressireaktioita, se voi aiheuttaa väsymystä, niska- ja hartiakipuja sekä hampaiden narskuttelua. Kuorsaaminen ja uniapnea ovat myös yleisiä hengitysongelmia.

– Me treenaamme salilla hauiksia, reisilihaksia ja vatsalihaksia – minne unohtuivat hengityslihakset? kysyy Hannu Vierola, LL, naistentautien erikoislääkäri ja Lääkärit tupakkaa vastaan -työvaliokunnan jäsen.

– Hengityslihaksia voi vahvistaa vastuksellisilla hengitysharjoituksilla, jossa lihakset vahvistuvat sekä sisään- että uloshengityksen avulla. Lämmin höyry tappaa viruksia ja kosteuttaa limakalvoja, Vierola jatkaa.

 

Vastuksellinen hengitysharjoittelu hyödyntää kaikkia

– Omassa potilasmateriaalissani parhaimmat vasteet ovat opettajilta, joiden työpaikalla, koulussa, on sisäilmaongelma. Hengityslihasten harjoittamisesta ja hengitysteiden kosteuttamisesta hyötyvät myös muut puhealan ammattilaiset kuten lääkärit, laulajat ja urheilijat. Viiden minuutin harjoittelu kotona auttaa huomattavasti hengitystä, Vierola kertoo.

Ylähengitystieinfektiot, poskiontelontulehdukset, allergeenien tai ilman epäpuhtauksien aiheuttamat ärsytykset sekä limaisuus tai talvisin kylmässä liikkumisen aiheuttama yskiminen eli pakkasastma helpottuvat vastusteisella hengittämisellä.

 

Toivoa on

– Vaikeaakin keuhkosairautta sairastava hyötyy tupakoinnin lopettamisesta, liikunnasta ja hengityslihasten harjoittelusta. Neljäkymmentä vuotta tupakoinut mies, joka sairastaa astmaa ja keuhkofibroosia harjoitti hengityslihaksia päivittäin. Vaikutus hengitykseen on ollut dramaattinen ja fyysinen kuntokin on kohentunut huomattavasti. Astmalääkkeetkin sai lopettaa, kertoo Vierola.

Hengityslihasten vahvistuminen parantaa ryhtiä, lisää rintakehän liikkuvuutta sekä hengitysvoimaa, jolloin hengittämisestä tulee helpompaa.

– Töitä riittää, että saataisiin suomalaisten keuhkot kuntoon, Hannu Vierola summaa.