Heikki Ekroos
keuhkosairauksien erikoislääkäri, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri
Potilaalle annettava astmaohjaus sisältää tiedon jakamisen lisäksi opastuksen, kuinka potilaan tulee käyttää hänelle määrättyjä lääkkeitä.
Astma on pitkäaikainen keuhkosairaus, johon saattaa sisältyä pitkiäkin oireettomia aikoja lievässä tautimuodossa. Toisilla astma on perinnöllistä, mutta keuhkosairaus voi puhjeta myös allergisesta nuhasta.
– Viime vuosina meillä on esimerkiksi ollut aika pahoja siitepölyvuosia, jolloin astma on saattanut lähteä kehittymään siitä, kertoo Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin keuhkosairauksien erikoislääkäri Heikki Ekroos.
Ekroosin mukaan astman hoidossa on hyvin tärkeää, että se tehdään heti alusta saakka huolellisesti, jolloin potilas saa kaiken tiedon sairaudestaan ja sen hoitamisesta.
Viime vuosina meillä on esimerkiksi ollut aika pahoja siitepölyvuosia, jolloin astma on saattanut lähteä kehittymään siitä.
– Eli puhumme astmaohjauksesta, jonka esimerkiksi astmahoitaja antaa astmapotilaalle. Ohjauksessa käydään läpi miksi astmaa pitää hoitaa, mikä on avaava lääke, ja mikä on hoitava lääke, sekä miten potilaalle määrättyjä astmalääkkeitä käytetään, Ekroos kertoo.
Astmapotilas saa ensimmäisistä astmalääkkeistään yleensä helpotusta oireisiinsa muutamien kuukausien jälkeen, jolloin hän saattaa lopettaa astmalääkkeen käytön. Mutta hoitavaa astmalääkkeen käyttöä tulisi jatkaa, vaikka ei olisikaan yskää, limaneritystä, hengenahdistusta tai hengityksen vinkumista. Lääkityksellä ehkäistään astmaa vaikeutumasta.
Lisäksi potilaan tulisi varmistaa, että lääkkeen loppuessa, hänellä olisi jo uusi lääke valmiina odottamassa.
– Useissa astmalääkkeissä on mukana annoslaskurit, jotka kertovat, kuinka monta annosta lääkkeessä on vielä jäljellä. Jos laskinta ei ole, olen neuvonut potilasta laittamaan lääkkeenottokerrat ylös vaikka puhelimeensa, sillä on tärkeää, että potilas hakee uuden lääkeannoksen ennen kuin vanha ehtii kokonaan loppua. Toisille potilaille sopii paremmin apteekkien muistutuspalvelut.
Astmalääkkeitä on erilaisia, kuten jauheinhalaattoreina ja inhalaatiosumutteina, mutta myös tabletteina. Yleensä pyritään siihen, että potilaalla olisi käytössään vain samantyyppisiä lääkkeitä. Ekroosin mukaan tällä koetetaan helpottaa astmalääkkeiden oikeanlaista käyttöä.
– Inhalaattorilla otettavien lääkkeiden tarkoituksena on, että ne menevät keuhkoihin saakka.
Ekroos sanoo, että yleisesti Suomessa astman hoito on hyvällä tasolla, mutta potilaan pitää olla sitoutunut hoitoon. Hoidon laiminlyömiseen liittyvä riski on hänen mielestään esimerkiksi suurimmillaan silloin, kun astmapotilas siirtyy lasten puolelta aikuisten puolelle.
– Kyse on siis 16-vuotiaista nuorista, jolloin hoitomotivaatio ei vain ole korkein, Ekroos lisää.
Lääkkeiden ottamisen lisäksi astmapotilaiden tulisi käydä minimissään kerran vuodessa astmahoitajalla tai apteekissa tekemässä astmatesti. Jos testin pisteet ovat tarpeeksi matalat, potilas ohjataan lääkärille.
Vain, jos kyse on lievästä astmasta, jossa ei ole ollut viimeiseen kahteen vuoteen pahenemisvaiheita, eikä potilaan ole tarvinnut käyttää antibiootteja tai kortisonia astman hoidossa, voi astman arvion väliä pidentää pariin vuoteen.