Saara Hassinen
toimitusjohtaja, Terveysteknologia ry
Terveydenhuollon valtavassa murroksessa tarvitaan uusia työkaluja hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseen. Samalla kun potilasmäärät kasvavat ja resurssit vähenevät, terveysteknologian kehitys tarjoaa avaimia haasteiden ratkaisemiseen.
Sosiaali- ja terveysala on murroksessa, jossa uusien toimintamallien luominen ja teknologian potentiaalin hyödyntäminen on välttämätöntä. Suomi ikääntyy sellaista vauhtia, että hoitoalalla kädet loppuvat kesken.
Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli viime vuonna 170 000 yli 80-vuotiasta, vuonna 2040 tässä ikäluokassa arvellaan olevan jo 340 000 henkilöä ja vuonna 2060 jopa 400 000 ihmistä.
Nykyisellään sosiaali- ja terveysalan vaikutukset kohdistuvat suurilta osin vain 10 % siivuun ihmisen kokonaisterveydestä.
Hoitoalalla on jo nyt liian vähän ihmisiä, eivätkä trendit osoita kasvun merkkejä. Samanaikaisesti kun väestö ikääntyy, syntyvyys laskee. Kun ihmisiä ei ole riittävästi, on keksittävä muita keinoja. Yksi näistä on teknologia.
Terveysteknologia tuo ratkaisuja potilaiden hoitoon, helpottaa hoitohenkilökunnan työtä, kehittää lääketutkimusta ja diagnostiikkaa sekä edistää yritysten kasvua ja investointeja Suomeen. Terveysteknologian toimialasta on tulossa merkittävä työllistäjä ja suomalaisen viennin valttikortti.
Tutkimusten mukaan ihmisen terveyteen vaikuttavat eniten yksilön omat valinnat, kuten ruokavalio, uni ja liikuntatottumukset. Nykyisellään sosiaali- ja terveysalan vaikutukset kohdistuvat suurilta osin vain 10 % siivuun ihmisen kokonaisterveydestä. Resursseista suunnataan yksilön oman toiminnan tukemiseen ja ennaltaehkäisyyn vain murto-osa, vaikka siellä vaikutuspotentiaali olisi suurin.
Lääkäreiden rinnalle tarvitaan esimerkiksi hyvinvointivalmentajia ja fysioterapeutteja. Vapaaehtoisissa puolestaan on valtava potentiaali vanhustenhoitoon. Ei tarvitse olla terveydenhuollon ammattilainen, että vaihtaa vaatteet, lukee kirjaa, on seurana ja vie ulos.
Lue myös: Suomalaiskeksintö mullistanut syöpäpotilaiden hoidon seurannan
Investointi Suomelle
Teknologia tarjoaa kiistatta terveydenhuollolle ratkaisuja nykyisiin ja tuleviin haasteisiin, mutta niiden valjastaminen hyötykäyttöön edellyttää muutosta toimintamalleissa ja asenteissa.
Poliittisessa päätöksenteossa terveydenhuolto tulisi nähdä sairauksien hoitoa laajempana kokonaisuutena. Yhden hallituskauden ja akuuttien tulipalojen sammuttamisen sijaan tulevaisuuden terveydenhuoltoa rakennetaan pitkäjänteisyydellä ja avarakatseisuudella. Ajatusmaailmalla, jossa halutaan investoida yritykseen nimeltä Suomi.
Suomi hyötyy siitä, että ihminen pysyy sellaisessa kunnossa, että voi elää kotona. Uudella teknologialla on potentiaalia lyhentää sairaalassaoloaikoja ja auttaa hyväkuntoisia pitämään huolta itsestään, jolloin resursseja jää enemmän niille, jotka sairaalahoidon tarpeessa ovat. Edistysaskeleet tutkimuksessa ja diagnostiikassa puolestaan lisäävät mahdollisuuksia seuloa sairauksia etukäteen ja hoitaa potilaita yksilöllisemmin ja tehokkaammin.
Teknologia ei kuitenkaan vapauta potilastyöhön automaattisesti resursseja, siihen tarvitaan johtajuutta. Jos johtajuus puuttuu, vapautuneilla resursseilla on riski valua potilastyön sijaan kahvihuoneisiin. Johtajuuden rinnalla monelle kunnalle pitäisi saada leveämmät hartiat, jotta investoinnit terveydenhuoltoon olisivat mahdollisia.
Kirjoittaja Saara Hassinen on Terveysteknologia ry:n toimitusjohtaja.