Potilaan hoitopolulla suurimmat potilasturvallisuusriskit sijoittuvat yleensä hoitovastuun vaihtumiseen ja potilaan siirtymiseen organisaatioiden tai yksiköiden välillä. Näihin hetkiin tulisi prosessien suunnittelussa kiinnittää erityistä huomiota. Yhteistyö erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon välillä lisää hoitopolun turvallisuutta.
– Meidän tulee ymmärtää, että potilasturvallisuus on mukana terveydenhuollon jokaisessa hetkessä riippumatta siitä, mikä on henkilön tehtävä terveydenhuollossa tai siitä, onko hän suorassa kontaktissa potilaaseen vai ei. Potilas usein ymmärtää mahdolliset haasteemme, jos niistä puhutaan rehellisesti ja potilaan näkökulma huomioiden, painottaa Sanna-Maria Kivivuori, Suomen Potilas- ja asiakasturvallisuusyhdistyksen (SPTY) puheenjohtaja ja HUSin laatuylilääkäri.
– Teknologia auttaa vakiomaan toimintaa, mikä nostaa potilasturvallisuuden tasoa. Terveysteknologiaa, esimerkiksi älylääkekaappeja, käytetään paljon lääkehoidon toteuttamisessa. Kehittynyt potilastietojärjestelmä kykenee antamaan käyttäjälle varoituksia esimerkiksi lääkeaineiden yhteisvaikutuksista ja muistutuksia erilaisista asioista. Potilaan tunnistaminen rannekkeen viivakoodista on ollut hyvä lisä potilasturvallisuuteen. Erityisesti infektiokaudella mahdollisuus etävastaanottoihin on ollut tärkeää monelle potilaalle, kertoo Kivivuori.
Avoimuus synnyttää luottamusta
Potilas tarvitsee avoimesti tietoa sekä terveydenhuollon toimintatavoista että omasta asiastaan. Varsinaisesta potilaan hoidosta ja sen onnistumisesta kertovat lääketieteelliset hoitotulokset, joita mitataan erityisesti laaturekistereissä. Mutta myös asiakastyytyväisyyskyselyt kertovat palvelun laadusta.
– Saamme potilailta hyviä vinkkejä parannustoimiin esimerkiksi potilaiden tekemien vaaratapahtumailmoitusten, muistutusten ja palautteiden kautta. On tärkeää kuunnella potilasta. Myös reagointi saatuihin signaaleihin, kuten esimerkiksi potilasturvallisuusmittareihin ja erilaisiin vaaratapahtumailmoituksiin on tärkeää, Kivivuori muistuttaa.
Potilasturvallisuuden johtamisen työkalut eli kansallinen asiakas- ja potilasturvallisuusstrategia, poikkeama- ja laitevaarailmoitukset, mittarointi, ajantasainen ohjeistus sekä omavalvontaohjelmat ja -suunnitelmat auttavat lisäämään sekä hoidon turvallisuutta että vaikuttavuutta.