Etusivu » Tulevaisuuden terveydenhoito » Antikoagulaatiohoidossa oikea annostus on elintärkeää
Tulevaisuuden terveydenhoito

Antikoagulaatiohoidossa oikea annostus on elintärkeää

Etämonitoroinnissa INR-tulos siirtyy pilvipalvelun tai puhelinsovelluksen välityksellä suoraan vierilaitteelta hoitoyksikköön.

Tuukka Helin 

kliinisen kemian erikoislääkäri, HUSLAB

Varfariini on tehokas lääke antikoagulaatiohoidossa, mutta lääkkeen oikean annostuksen varmistaminen vaatii jatkuvaa seurantaa. Kaikessa antikoagulaatiohoidossa tulee huomioida potilaan yksilöllinen tukos- ja vuotoriski.

– Antikoagulaatiohoitoa eli veren hyytymisenestolääkitystä käytetään tilanteissa, joissa tukosten muodostumisen riski on lisääntynyt. Eteisvärinässä sydämen eteiskorvakkeeseen muodostuva hyytymä voi lähteä eteenpäin ja aiheuttaa aivoinfarktin. Antikoagulaatiohoitoa käytetään myös tukosten hoidossa, esimerkiksi alaraajan syvää laskimotukosta hoidetaan antikoagulaatiolääkkeellä, kertoo HUSLABin kliinisen kemian erikoislääkäri Tuukka Helin.

Varfariinin vaikutus perustuu K-vitamiinin synteesin estoon. Viime vuosina vahvaa jalansijaa ovat saaneet myös niin kutsutut suorat antikoagulantit, jotka estävät suoraan joko hyytymistekijää Xa (rivaroksabaani, apiksabaani, edoksabaani) tai trombiinia (dabigatraani).

– Varfariinin teho on hyvin yksilöllistä, ruokavalion K-vitamiinin määrä ja monet lääkitykset vaikuttavat siihen voimakkaasti. Tästä syystä varfariinihoidon tehoa seurataan aina INR-arvolla. Liian korkea INR-arvo altistaa verenvuodoille ja liian matala tukosten kehittymiselle, Helin toteaa.

INR kertoo hoidon onnistumisesta

INR on suhdeluku, jolla arvioidaan veren hyytymisaikaa. Esimerkiksi kun INR-arvo on 2,0, veri hyytyy noin kaksi kertaa tavallista hitaammin. Varfariinihoidossa pyritään tyypillisesti INR-arvoihin 2,0–3,0.

INR-arvoa seurataan yleensä noin kuukauden välein tehtävillä mittauksilla. Hoitoa aloitettaessa tai hoitotasapainon muuttuessa esimerkiksi sairauden, ruokavalion tai lääkemuutosten myötä voidaan tarvita tiheämpiä INR-mittauksia.

Osassa kunnista varfariinipotilaille on tarjolla niin sanottuja omahoitomalleja. Omahoidossa potilas mittaa itse INR-arvon kotonaan vierilaitteella. Vierilaite mittaa INR-arvon nopeasti ja luotettavasti sormenpäästä otetusta veripisarasta. Potilas voi sitten ilmoittaa tuloksen hoitoyksikköön ja saada jatkohoito-ohjeet. Osa potilaista on myös koulutettu annostelemaan itse varfariinilääkitystä INR-arvon perusteella.

Etämonitoroinnissa INR-tulos siirtyy pilvipalvelun tai puhelinsovelluksen välityksellä suoraan vierilaitteelta hoitoyksikköön, jolloin tulokset siirtyvät reaaliaikaisesti ja luotettavasti potilasjärjestelmiin.

Tilaa uutiskirje!

Pysy ajantasalla ajankohtaisimmista aiheista ja uusimmasta sisällöstä!

Next article