Etusivu » Syöpä » Syöpä ja työ(ttömyys)
Syöpä

Syöpä ja työ(ttömyys)

Kuva: Getty Images

Vuosittain yli 10 000 työikäistä suomalaista kuulee sairastavansa syöpää. Sosiaalijärjestelmän maailmassa kertomuksen kuuluisi edetä diagnoosista sairausloman ja kuntoutustuen kautta takaisin työelämään. Todellisuus on monimuotoisempi.

Syöpätyyppejä tunnetaan toistaiseksi yli kaksisataa, hoidot kehittyvät ja yksilöllistyvät nopealla aikataululla. Myös hoitojen myöhäisvaikutukset ovat yksilöllisiä: yksi toipuu nopeasti, toinen ajan kanssa, kolmannen syöpä on krooninen, neljäs ei pysty palaamaan työelämään. Paljon puhutaan syövän aiheuttamista taloudellisista rasitteista. Syöpäselviytyjän huoli toimeentulosta on yleistä.

Työtehtävien vaatimukset ja koko elämänkirjo vaikuttavat siihen, miten ja milloin työhönpaluu onnistuu. Syöpään sairastuminen vaatii epävarmuuden sietämistä niin sairastuneelta kuin hänen työyhteisöltään ja läheisiltään.

Entä kun sairastuminen osuu yksiin työttömyyden kanssa? On heitä, jotka irtisanotaan sairastumisen jälkeen ja heitä, joiden työttömyys on alkanut ennen syövän löytymistä. Itsensä ja rekrytoijan vakuuttaminen omasta osaamisestaan poissaolon jälkeen vaatii sinnikkyyttä. Työsuhteessa oleva voi usein palata kevennetysti tuttuun tehtävään. Työnhakijan on hypättävä uuteen täysipäiväisesti ja kuntoutujan statusta piilotellen – ohimeneväkään osatyökykyisyys ei ole varsinaisesti ansio työhaastattelussa.

Toki on keinoja, joilla tähän on pyritty puuttumaan. Osa-aikatyötä voi tehdä sovitellun työttömyystuen turvin tai osakuntoutustuella, mutta taloudellisesti yhdistelmällä voi olla vaikea tulla toimeen. STM:n ja TEM:n marraskuinen Osatyökykyisten reitit työllisyyteen -raportti nosti esiin, että työttömien työkyvyn arviointi on edelleen huonossa jamassa. Määräaikaista osatyökyvyttömyyyseläkepäätöstä on vaikea saada ilman pitkäjänteistä tilanteen seuraamista, toimenpiteitä ja vahvalla ammattitaidolla laadittuja lausuntoja.

Työnantajia rohkaistaan osatyökykyisten palkkaamiseen – viimeisin kokeilu on työnantajalle annettava työllistämispalkkio. Ajatus on hyvä, mutta onko tällaisella todella merkitystä rekrytointitilanteessa? Saisimmeko muutettua järjestelmää niin, että osatyökykyisyys tunnistettaisiin paremmin ja tuet kohdennettaisiin suoraan työnhakijoille? Tällöin osa-aikatöiden vastaanottaminen olisi taloudellisesti mahdollista ja aidosti kuntoutumista tukevaa ilman suurempaa ulostuloa syövän kanssa.

Kirjoittajat Marketta Liljeström ja Emma Andersson työskentelevät Suomen Syöpäpotilaat ry:n Minä, syöpä ja työ -hankkeessa. Lue lisää: syopajatyo.fi

Next article