Sydänvaivoista kärsivien tulisi hakeutua hoitoon välittömästi, sillä odottaminen voi viedä hengen. Vaikea-asteiset sydänsairaudet voivat lisätä myös vakavan koronavirusinfektion vaaraa.
Noin 173 000 suomalaisella oli vuonna 2018 erityiskorvausoikeus sepelvaltimotaudin lääkitykseen. Samana vuonna tautiin Suomessa kuoli noin 9500 ihmistä.
– Sepelvaltimotaudissa sydänlihaksen valtimot ahtautuvat, jolloin sydänlihaksen hapensaanti vaikeutuu. Taudin tyypillisin oire on rasituksen aiheuttama puristava rintakipu, HUS Sydän ja keuhkokeskuksen dosentti ja osastonylilääkäri Pasi Karjalainen kuvailee.
Sepelvaltimotautia ei voida parantaa, mutta Karjalaisen mukaan sen etenemistä pystytään hidastamaan ja oireita vähentämään.
– Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan elintapamuutoksia, riskitekijöiden kontrollointia ja ennustetta parantavaa lääkehoitoa.
Sepelvaltimotaudin kajoavia hoitomuotoja ovat sepelvaltimoiden pallolaajennus ja sepelvaltimoiden ohitusleikkaus. Näistä pallolaajennus on useimmiten ensisijainen.
– Pallolaajennus voidaan yleensä tehdä samalla, kun potilas tulee varjoainekuvaukseen. Tämä säästää sairaalapäiviä ja kustannuksia. Suomessa tehdään noin 15 000 pallolaajennustoimenpidettä vuosittain, niistä lähes 3000 HUS:ssa, Karjalainen jatkaa.
Sepelvaltimotaudin aiheuttama sepelvaltimon tukos on tavallisin syy myös sydäninfarktiin. Jos infarktia ei hoideta ajoissa, vauriokohtaan kehittyy lyhyessä ajassa pysyvä sydänlihasvaurio. Karjalainen toteaa, että sydäninfarktipotilaan nopea hoitoon pääsy onkin tärkeää juuri tästä syystä.
– Jos äkillisesti alkanut puristava rintakipu ei poistu levossa itsestään tai nitrolääkkeellä muutamassa minuutissa tai uusiutuu lyhyen ajan kuluessa, on syytä hakeutua päivystykseen.
Sydäntä kuormittava läppävika edellyttää aina hoitoa
Aorttaläpän ahtauman sekä muiden sydämen läppävikojen hoito on kehittynyt huimasti viime vuosikymmenen aikana, eikä avosydänleikkaus ole enää nykyään ainoa hoitovaihtoehto. Kardiologi ja ylilääkäri Mika Laine HUS Meilahdesta sanoo, että uusi aorttaläppä voidaan asentaa potilaalle katetrin avulla paikallispuudutuksessa.
– Tällaisessa katetrilla tehtävässä toimenpiteessä läppä viedään paikalleen verisuonien kautta punktoimalla. Potilaan toipuminen operaatiosta on yleensä hyvinkin nopeaa.
Laine kertoo, että tällaisia TAVI-toimenpiteitä tehdään HUS:ssa noin 300 vuodessa.
– Toistaiseksi katetriläppähoitoja tehdään etupäässä iäkkäille potilaille, joille tavanomaiseen avosydänleikkaukseen liittyvä riski arvioidaan suureksi.
Yleisesti läppävian syynä saattaa olla läpän poikkeava rakenne, kuten kaksipurjeinen aorttaläppä. Tavallisempi syy on kuitenkin iän mukanaan tuoma läppäpurjeiden kalkkeutuminen.
– Läppäahtauma nostaa kammion painetta ja kuormittaa sydäntä. On hyvä pitää mielessä, että oireinen, sydäntä kuormittava läppävika edellyttää aina hoitoa, Laine painottaa.
Hoitoon voi tulla turvallisin mielin
Koronaepidemia on joissain tapauksissa viivästyttänyt sydänsairauspotilaiden hakeutumista hoitoon. Laine ja Karjalainen kuitenkin varoittavat, että odottaminen voi olla hengenvaarallista.
– Sydänvaivojen, kuten sydäninfarktin, hoitoa ei voi siirtää pandemian jälkeiseen aikaan. On erityisen tärkeää hakea apua heti oireiden ilmaantuessa. Silloin voimme vielä auttaa potilasta esimerkiksi hoitamalla infarktisuoni pallolaajennuksella.
Molemmat asiantuntijat korostavat, että HUS:ssa COVID-19-tautia sairastavat potilaat keskitetään erillisille osastoille, jotta muiden sairaalahoitoa tarvitsevien infektiolle altistuminen voidaan estää.
– Lisäksi henkilökunnalla on pandemian suhteen nollatoleranssi – jos työntekijällä on mitään infektioon viittaavia oireita, ei töihin saa tulla, Karjalainen sanoo.
Koronaepidemiasta huolimatta HUS:ssa on Laineen mukaan pystytty hoitamaan syksyn aikana läppäpotilaita lähes normaalisti.
– Hoitoon voi tulla täysin turvallisin mielin. Hoitohenkilökunta pitää huolen siitä, että riski sairaalassa virukselle altistumiseen on mahdollisimman pieni.