Etusivu » Sydän ja verisuonitaudit » Sydän- ja verisuonisairauksien hyvän hoidon pitää toteutua myös poikkeusaikoina
Koronavirus

Sydän- ja verisuonisairauksien hyvän hoidon pitää toteutua myös poikkeusaikoina

Kuva: Unsplash

Essi Ryödi

sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri, LT, TAYS Sydänsairaala, hallituksen jäsen, Suomen kardiologinen seura

Sydän- ja verisuonisairaudet ovat yleisimpiä suomalaisten sairastamia kroonisia sairauksia. Tähän tautiryhmään kuuluvat muun muassa verenpainetauti, sepelvaltimotauti, sydämen vajaatoiminta, sydämen läppäviat ja sydämen rytmihäiriöt.

Sairastuvuus ja kuolleisuus erilaisiin sydän- ja verisuonisairauksiin on laskenut dramaattisesti 70-luvulta alkaen lääketieteen, erityisesti lääkehoidon ja toimenpidehoitojen, kehityksen myötä. Tästä huolimatta esimerkiksi sepelvaltimotauti on edelleen varsin tappava tauti aiheuttaen vajaa tuhat kuolemaa alle 65-vuotiaiden joukossa vuosittain. Koko väestössä se on yleisimpiä kuolinsyitämme. Tärkein keino pienentää sydän- ja verisuonisairauksien esiintyvyyttä sekä pienentää kuolleisuutta edelleen on pyrkiä ennaltaehkäisemään sairauksien puhkeaminen hoitamalla riskitekijöitä ja toisaalta pyrkiä hoitamaan jo olemassa olevia sairauksia entistä tehokkaammin.

Artikkeli jatkuu videon jälkeen

Kroonisen sairauden hoidon kulmakivi ovat säännölliset kontrollikäynnit lääkärin tai hoitajan vastaanotolla. Sydän- ja verisuonisairaudet ovat yleisiä sairauksia, minkä vuoksi niiden hoitovastuu on pääosin perusterveydenhuollossa.

Potilaiden tulisi käydä lääkärin vastaanotolla taudin vakavuudesta riippuen 1–2 vuoden välein. Vastaanotolla kartoitetaan taudin sen hetkiset oireet ja löydökset, päivitetään hoitosuunnitelmaa nykykäytäntöjä ja potilaan vointia vastaavaksi, optimoidaan riskitekijöiden hoito, tarjotaan tietoa sairaudesta ja tehdään tarvittaessa lähete erikoissairaanhoitoon. Osan sairauksia, kuten läppävikojen ja vaikean sydämen vajaatoiminnan, kontrollit järjestetään pääosin erikoissairaanhoidossa sydänlääkärin vastaanotolla, koska hoidon optimointi ja arvio toimenpidehoitojen oikeasta ajankohdasta perustuu osittain sydämen ultraäänitutkimuksen löydöksiin.

Kroonisen sairauden hoito on elämänmittainen prosessi.

Tärkeä osa sydän- ja verisuonisairauksien hoitoa on tehokas omahoito. Kroonisen sairauden hoito on elämänmittainen prosessi, jossa hoitava taho kulkee potilaan rinnalla hoitoa optimoiden, mutta potilas itse tekee suurimman työn sairauden hoidossa. Hyvä hoito vaatii sitoutumisen omahoitoon ja -tarkkailuun, usein päivittäistä lääkkeiden ottoa ja jatkuvaa sairauden aiheuttamien rajoitusten tai oireiden huomioimista. Väsyminen tähän lisää riskiä hoidon laiminlyönnille ja siten sairauden pahenemisen riskiä.

Koronapandemiasta johtuen monia kiireettömiä vastaanottoja on peruttu joko hoitavan tahon tai potilaiden itsensä toimesta, mikä on heikentänyt kroonisten sairauksien hoitoa. Ongelma on, että kroonisen sairauden hoidon viivästyessä voivat sairauden pahenemiseen viittaavat merkit jäädä huomaamatta ja sairastuvuus sekä kuolleisuus voivat lisääntyä tulevaisuudessa. Tällainen tilanne korostaa hyvän omahoidon merkitystä entisestään, ja tuo esiin tarpeen kehittää digitaalisia hoitopolkuja ja etävastaanottotoimintaa, jotta hyvä hoito voidaan turvata myös poikkeusaikoina ja vältymme lisääntyneeltä tautitaakalta tulevaisuudessa.

Kirjoittaja Essi Ryödi on sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri, LT, TAYS:sin Sydänsairaalassa, ja toimii hallituksen jäsenenä Suomen kardiologisessa seurassa.

Tilaa uutiskirje!

Pysy ajantasalla ajankohtaisimmista aiheista ja uusimmasta sisällöstä!

Next article