Jarkko Karvonen
kardiologi, Sydän- ja keuhkokeskus, HUS Meilahti
Tahdistinta tarvitaan, jos sydämen syke on liian hidas. Sitä käytetään myös kammioperäisen rytmihäiriön ja vaikean sydämen vajaatoiminnan hoidossa lääkehoidon ohella.
Sydämentahdistin on pieni laite, jolla on supertarkat tuntosarvet ja norsun muisti. Tahdistingeneraattori asennetaan paikallispuudutuksessa ihon alle, tavallisesti hieman solisluun alapuolelle. Useimmiten tahdistinjohdot viedään laskimoreittiä pitkin sydämen oikeaan eteiseen ja oikeaan kammioon. Tarvittaessa johto asennetaan myös vasemman kammion seinämään. Joissakin tapauksissa voidaan käyttää myös johdotonta tahdistinta, joka viedään nivuslaskimoreittiä sydämen sisälle.
Monta eri tehtävää
– Hidaslyöntisyystahdistinta tarvitaan useimmiten sydämen sähköisiä yhteyksiä vioittavan sairauden vuoksi. Liian hidas syke saadaan tahdistimen avulla korjattua elimistön tarpeita vastaavaksi. Rytmihäiriötahdistin puolestaan kykenee pysäyttämään vakavan kammioperäisen rytmihäiriön, kuten kammiovärinän. Se asennetaan potilaille, joilla on ollut henkeä uhkaava rytmihäiriö tai joilla on suuri riski saada sellainen. Tyypillinen tilanne on sydäninfarktin jättämä arpi ja siihen liittyvä rytmihäiriötaipumus, HUS Sydän- ja keuhkokeskuksessa Meilahden sairaalassa työskentelevä kardiologi Jarkko Karvonen kertoo.
Vajaatoimintatahdistin asennetaan potilaille, joiden sydämessä on vasen haarakatkos, ja joilla sydämen pumppauskyky on vaikeasti alentunut hyvästä lääkehoidosta huolimatta.
– Vajaatoimintatahdistimella saadaan korjattua sydämen sisäisen sähkönkulun viive ja sen myötä parannettua sydämen pumppaustehoa. Useimmilla potilailla oireet helpottuvat ja sairaalahoidon tarve vähenee, Karvonen selventää.
Seuranta kotoa käsin
Ensimmäinen yksinkertainen ja verrattain kookas sydämentahdistin asennettiin Ruotsissa vuonna 1958. Vuosikymmenten aikana tahdistinlaitteiden toiminnot ovat monipuolistuneet, koko on pudonnut murto-osaan ja virtalähteen kesto moninkertaistunut. Nykyiset, pienen tulitikkuaskin kokoiset hidaslyöntisyystahdistimet kestävät käytössä useimmiten yli 10 vuotta.
Uusimmat tahdistimet voidaan liittää langattomaan etäseurantajärjestelmään. Tahdistimesta saadaan etäyhteyden avulla kaikki sama tieto kuin poliklinikkakäynnillä. Kun tieto välittyy sairaalaan lähes reaaliajassa, sydämen toiminnassa havaittuihin poikkeamiin pystytään puuttumaan heti. Meilahden sairaalassa on yli 2000 tahdistinpotilasta etäseurannassa.
– Etäseuranta tuo potilaalle lisäturvaa, sillä tieto esimerkiksi merkittävistä rytmihäiriöistä välittyy sairaalaan nopeasti. Etäseurannan avulla voidaan myös vähentää käyntejä ruuhkaisilla poliklinikoilla, mikä etenkin nyt koronaepidemian aikana on iso etu. Osassa uusimman sukupolven tahdistimista on Bluetooth-yhteys, ja etäseuranta voidaan toteuttaa käyttäen potilaan älypuhelimeen ladattavaa sovellusta, Karvonen päättää.