Kansainvälistä Maailman sydänpäivää vietetään vuosittain syyskuun 29. päivä. Päivän tavoitteena on lisätä tietoisuutta sydänsairauksista ja niiden ehkäisystä. Sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisin kuolinsyy maailmanlaajuisesti, ja Suomessa kolmasosa ennenaikaisista kuolemista johtuu näistä sairauksista. Terveillä elintavoilla voidaan pienentää merkittävästi sairastumisriskiä.
Pohjois-Karjala-projekti 70-luvun alussa teki tunnetuksi elintapojen merkityksen sydänsairauksien preventiossa. Tuolloin miesten sydäntautikuolleisuus oli suurinta maailmassa. Nuoria miehiä kuoli paljon sydäninfarkteihin ja odotettavissa oleva elinikä oli alle 65 vuotta. Projektissa keskityttiin tärkeimpiin sydänkuolleisuuteen ja terveyteen vaikuttaviin riskitekijöihin. Tavoitteeksi asetettiin tupakoinnin vähentäminen sekä veren kolesterolipitoisuuden ja verenpaineen alentaminen.
Tuloksena oli sydän- ja verisuonisairauksien kuolleisuuden väheneminen ei vain Pohjois-Karjalassa, vaan koko maassa. Yllättävää on myös ollut se, että Itä- ja Länsi-Suomen välinen ero sydänkuolleisuudessa on hävinnyt, kun elintavat ovat harmonisoituneet. Geeneillä on toki merkitystä, mutta tutkimusten mukaan yli 90 % sydän- ja aivoinfarktin riskistä selittyy modifioitavilla elintavoilla.
Vaikka projekti on tehnyt erinomaista työtä, sydänsairaudet ovat edelleen yleisiä. On tullut myös uusia ongelmia. Arkiliikunnan määrä vähenee ja päivät kuluvat istuen älylaitteiden parissa. Aikuisväestöstä yli puolet on ylipainoisia. Liikkumaton elämäntapa on merkittävä sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijä.
Tupakointi on vähentynyt, mutta tilalle ovat tulleet nuuska ja nikotiinipussit. Nikotiinituotteita voidaan käyttää lyhytaikaisesti tupakoinnin vieroitukseen, mutta nikotiinin pitkäaikaiskäytön riskit tunnetaan huonosti. Ruotsalaisten rekisteritutkimusten mukaan nuuskaajien kuolleisuus sydän- ja verisuonitauteihin on suurentunut muuhun väestöön verrattuna. Nikotiinituotteiden yleistyvä käyttö on huolestuttava trendi sydänterveyden kannalta.
Ruokavaliossa huomio on kiinnittynyt kolesterolin lisäksi muihin tekijöihin. Sokeria, keinotekoisia makeutusaineita ja nopeita hiilihydraatteja tulisi välttää. Punainen liha saattaa lisätä verisuonitulehdusta ja sitä kannattaa vähentää. Erityisen ongelmallisia ovat prosessoidut lihatuotteet. Kasvispainotteinen ruokavalio taas on osoittautunut tutkimuksissa terveelliseksi. Hoitosuosituksissa on nostettu esille välimerellinen ruokavalio, joka sisältää paljon kasviksia ja kalaa.
On ehdotettu, että Pohjois-Karjala-projekti pitäisi käynnistää uudestaan, jotta hyvä kehitys sydänsairauksien osalta saataisiin jatkumaan. Tekemistä riittää sekä sairauksien ehkäisyn että hoidon saatavuuden osalta. Sydänsairauksien tutkimus tarvitsee panostusta: Suomi tarvitsee uuden sydänstrategian, Pohjois-Karjala-projekti 2.0:n.
Kirjoittaja Mika Laine on HUS:n toimialajohtaja sekä Suomen Kardiologisen seuran puheenjohtaja