Etusivu » Sydän » Kroonisten sairauksien hyvä hoito vaatii säännöllistä kontrollointia ja nopeaa reagointia pahenemisvaiheisiin
Krooniset sairaudet

Kroonisten sairauksien hyvä hoito vaatii säännöllistä kontrollointia ja nopeaa reagointia pahenemisvaiheisiin

Kuva: Unsplash

Sairaudet jaetaan parannettavissa oleviin ja kroonisiin sairauksiin. Parannettavia tai itsekseen paranevia sairauksia ovat muun muassa monet infektiosairaudet, kuten silmätulehdus tai viruksen tai bakteerin aiheuttama keuhkokuume. Krooninen sairaus on taas sairaus, jota ei lääketieteen keinoin pystytä parantamaan. Tällaisia ovat muun muassa astma, diabetes, reumasairaudet ja useimmat sydän- ja verisuonisairaudet. Vaikka kroonista sairautta ei voida parantaa, sen kulkuun, oireisiin ja ennusteeseen voidaan vaikuttaa merkittävästi lääketieteen keinoin.

Kroonisen sairauden kulku jaetaan stabiileihin vaiheisiin ja pahenemisvaiheisiin. Lääketiede ei tunne kaikkia syitä sille, miksi stabiilina pysynyt krooninen sairaus äkillisesti vaikeutuu, mutta iso osa riskitekijöitä on tiedossa. Astmapotilaiden oireilu lisääntyy usein keväisin allergeenien määrän lisääntyessä, diabeteksen hoitotasapaino voi huonontua, jos paino pääsee nousemaan ja sydämen vajaatoiminta voi alkaa oireilla turvotuksena ja hengenahdistuksena, jos jokin infektiosairaus heikentää elimistön voimavaroja.

Tärkeä osa kroonisen sairauden hoitoa ja sen pahenemisvaiheiden estoa ovat säännölliset kontrollikäynnit.

Valitettavasti tavallinen syy minkä tahansa kroonisen sairauden pahenemisvaiheelle on lääkkeiden käytön oma-aloitteinen vähentäminen tai käytön kokonaan lopettaminen. Toinen tavallinen syy on kroonisen sairauden kulkuun vaikuttavien riskitekijöiden hoidon laiminlyöminen. Molempiin edellä mainittuihin syihin voi vaikuttaa potilaan väsyminen oman sairautensa hoitoon ja sen vaatimuksiin.

Kroonisen sairauden hoito on elämänmittainen prosessi, jossa lääkäri- tai hoitaja kulkee potilaan rinnalla, mutta potilas itse tekee suurimman työn sairauden hoidossa. Hyvä hoito vaatii sitoutumisen omahoitoon ja -tarkkailuun, usein päivittäistä lääkkeiden ottoa ja jatkuvaa sairauden aiheuttamien rajoitusten tai oireiden huomioimista. Väsyminen tähän lisää riskiä hoidon laiminlyönnille ja siten pahenemisvaiheiden riskiä.

Tärkeä osa kroonisen sairauden hoitoa ja sen pahenemisvaiheiden estoa ovat säännölliset kontrollikäynnit lääkärin tai hoitajan vastaanotolla. Vastaanotolla selvitetään taudin sen hetkiset oireet ja löydökset, päivitetään tarvittaessa hoitosuunnitelmaa nykykäytäntöjä ja potilaan vointia vastaavaksi ja tarjotaan elintärkeää tukea omahoitoon.

Covid-19 pandemia on mullistanut elämämme monelle tapaa

Tiedämme jo, että yksikin krooninen sairaus lisää riskiä sairastua Covid-19 taudin vakavimpiin muotoihin ja kroonisia sairauksia potevia on kehotettukin erityiseen varovaisuuteen. Toisaalta pandemia on aiheuttanut ison riskin kroonisten sairauksien hyvän hoidon toteutumiselle, koska kiireettömiä kontrolleja on jouduttu perumaan terveydenhuollon toimijoiden toimesta ja potilaat ovat peruneet niitä itse virukselle altistumisen pelossa.

Ongelma on, että kroonisen sairauden hoidon viivästyessä voivat sairauden pahenemiseen viittaavat merkit jäädä huomaamatta ja sairastuvuus ja kuolleisuus voivat lisääntyä tulevaisuudessa. Säännöllisiä kontrolleja jatkamalla voitaisiin myös varmistaa, että krooninen sairaus on hyvässä tasapainossa ja potilaalla on näin paremmat mahdollisuudet selvitä mahdollisesta Covid-19 taudista.

Viestini on, että jos kutsu käy tai sinulle tulee sairauden pahenemisvaiheeseen sopivia oireita, lähde lääkärin tai hoitajan vastaanotolle epidemiasta huolimatta. Terveydenhuollon henkilökunta on arvioinut tarkkaan, onko aiheen siirtää kiireetöntä hoitoa, kenen on tarpeellista ja turvallista tulla vastaanotolle ja onko hengitystiemaskin käyttö kohtaamisessa tarpeen. Hengitystieoireiden yllättäessä kontrolli tulee luonnollisesti siirtää toiseen ajankohtaan.

Turvallista kevättä toivottaen!

essi ryödi

Essi Ryödi

lääketieteen tohtori, kardiologian erikoislääkäri, hallituksen puheenjohtaja, Suomen Kardiologinen Seura, TAYS Sydänsairaala

Next article