Etusivu » Sydän ja verisuonitaudit » Eteisvärinän tunnistaminen voi ehkäistä vaarallisen aivoinfarktin
Aivoinfarkti

Eteisvärinän tunnistaminen voi ehkäistä vaarallisen aivoinfarktin

eteisvärinä
eteisvärinä
Salakavala eteisvärinä voi aiheuttaa monenlaisia oireita tai olla täysin oireeton. Kuva: Getty Images

Mika Lehto

sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri, Lohjan sairaala

Eteisvärinä on sydämen rytmihäiriö, jossa sydän lyö epätasaisesti ja usein myös epätavallisen tiheään. Hoitamaton eteisvärinä voi altistaa aivoinfarktille, minkä takia sen tunnistaminen on tärkeää.

Eteisvärinäpotilaat saavat Suomessa vuosittain arviolta yli neljätuhatta aivoinfarktia. Eteisvärinästä johtuva aivoinfarkti aiheuttaa muita aivoinfarkteja useammin vaikea-asteisen halvausoireiston.

Noin joka kolmas suomalainen saa jossain elämänsä vaiheessa eteisvärinän. Salakavala eteisvärinä voi aiheuttaa monenlaisia oireita tai olla täysin oireeton. Se voi tuntua sydämen tykyttelynä, pulssin kohoamisena tai epämiellyttävänä muljahteluna rinnassa. Eteisvärinä voi aiheuttaa myös huimausta, väsymystä, hengenahdistusta ja yleistä suorituskyvyn laskua.

Lohjan sairaalassa työskentelevän sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Mika Lehdon mukaan eteisvärinälle altistavat muun muassa kohonnut verenpaine, sepelvaltimotauti, sydämen läppäviat ja sydämen vajaatoiminta. Myös diabetes, ylipaino, kilpirauhasen liikatoiminta, uniapnea ja krooniset keuhkosairaudet lisäävät eteisvärinän vaaraa.

– Eteisvärinän aikana sydämen eteiset eivät kierrätä kunnolla verta ja niihin voi muodostua verihyytymä. Kun hyytymä lähtee liikkeelle, se kulkeutuu yleensä ensimmäisenä aivojen ahtaisiin valtimosuoniin, mikä aiheuttaa aivoverenkierron tukkeutumisen ja paikallisen kuolion, aivoinfarktin. Hyytymien muodostumisen ennaltaehkäisy on tutkimusten mukaan paras tapa suojautua aivoinfarktilta, Lehto jatkaa.

Verenohennushoito tärkeää

Lehdon mukaan ensisijaista eteisvärinään liittyvässä, aivoinfarkteja estävässä hoidossa on pysyvä verenohennus- eli antikoagulanttilääkitys. Joskus harvoin, potilaille, joille antikoagulaatiolääkitys ei sovi, sydämen vasemman eteiskorvakkeen sulkeminen leikkauksella voi olla oikea hoito.

– Nykyinen lääkehoito saattaa estää jopa 80 prosenttia aivohalvauksista. Verenohennushoito eteisvärinän yleisyyden vuoksi onkin käytössä ikäihmisillä varsin usein. Potilaita, joiden aivoinfarktiriski on pieni ja jotka eivät tarvitse verenohennushoitoa, on hyvin vähän, alle 10 prosenttia, Lehto arvioi.

Eteisvärinän osuus aivohalvauksen tuottajana korostuu Lehdon mukaan yli 75-vuotiaiden ikäryhmässä. Siksi varttuneempien tulisi opetella tunnistamaan pulssinsa, ja jos siinä on epäsäännöllisyyksiä, ottamaan yhteyttä terveydenhuoltoon.

– Myös aivoinfarktin oireiden tunnistaminen on tärkeää. Jos kasvojen toinen puoli yhtäkkiä putoaa, puhuminen vaikeutuu, näkökenttään tulee puutos tai raajoihin toispuoleista voimattomuutta, hoitoon on hakeuduttava välittömästi, Lehto muistuttaa.

Tunnista eteisvärinä ajoissa

Älykästä rytmintunnistusta

Next article