Etusivu » Sydän » Aorttaläpän ahtauma voi säilyä pitkään oireettomana
Aorttaläpän ahtauma

Aorttaläpän ahtauma voi säilyä pitkään oireettomana

Aorttaläpän ahtauma
Aorttaläpän ahtauma
Kuva: Getty Images

Aorttastenoosi eli aorttaläpän ahtauma aiheutuu aorttaläpän purjeiden paksuuntumisesta ja jäykistymisestä. Se on joko synnynnäinen tai se voi kehittyä iän myötä ja ilmetä vasta vanhuudessa. Jos aorttaläpässä on synnynnäisesti rakenteellista vikaa, aorttastenoosi voi kehittyä jo nuorena.

Ylilääkäri Tatu Juvosen mukaan aikaisemmin yleinen sairastetun ”reumakuumeen” aiheuttama aorttastenoosi on antibioottien myötä hävinnyt Suomesta lähes kokonaan ja sitä esiintyy nykyisin lähinnä maahanmuuttajilla.

– Muut vaaratekijät ovat kutakuinkin samoja kuin sepelvaltimotaudissa: ikääntyminen, tupakointi, korkea verenpaine, korkea kolesteroli, diabetes ja miessukupuoli sekä sukurasite.

Toisin kuin sepelvaltimotaudissa, riskitekijöitä hoitamalla aorttastenoosin etenemiseen ei juurikaan voida vaikuttaa. Lääkehoidoista vain verenpainetaudin hoidolla voidaan suojata sydänlihasta ja vaikuttaa näin aorttastenoosin ennusteeseen.

Oireilevaa aorttastenoosia sairastaa vähintään 5 % yli 80-vuotiaista.

– Läppäpurjeen pintasolukon vaurio käynnistää läpän rappeutumisen ja kalkkeutumisen, Juvonen sanoo.

Aorttastenoosi on etenevä sairaus. Epäily herää, kun lääkäri kuulee sydämestä sivuäänen. Diagnoosi varmistetaan ja tautia seurataan sydämen ultraäänitutkimuksella.

Löydös luokitellaan lievästä vaikeaan. Niin kauan kuin potilas on oireeton, hoitoa ei tarvita. Ahtauma voi säilyä oireettomana pitkään, mutta oireiden ilmaantumisen todennäköisyys lisääntyy sairauden edetessä ja sydänlihaksen kuormittuessa.

– Tyypillisin oire on rasituksessa ilmenevä rintakipu tai hengenahdistus. Lisäksi voi ilmetä pyörtymiskohtauksia etenkin voimakkaan ponnistelun yhteydessä, Juvonen jatkaa.

Oireiden ilmaantuessa aorttaläpän ahtauma on jo vaikea, ja taudin luonnollinen kulku on nopea. Elinajanodote ilman hoitoa on oireisilla potilailla keskimäärin viisi vuotta ja pyörtymiskohtausten jälkeen vielä vähemmän. Juvonen kuvailee aorttaläpän ahtauman kahta erilaista hoitomuotoa.

– Leikkauksessa oman läpän tilalle vaihdetaan tekoläppä. Erityisesti korkean leikkausriskin potilailla tekoläppä voidaan vaihtoehtoisesti viedä paikalleen verisuoniteitse ja asettaa oman läpän sisään. Hoidettujen potilaiden ennuste paranee huomattavasti. Viiden vuoden kuluttua elossa on yli 85 % leikkauksesta selvinneistä.

Väestön ikääntyessä sairastavien määrä kasvaa

Suomalaisessa väestössä aorttaläpän kalkkeumaa esiintyy yli puolella ja oireilevaa aorttastenoosia sairastaa vähintään 5 % yli 80-vuotiaista. Juvonen muistuttaa, että elinajan pidentyminen ja suurten ikäluokkien vanheneminen aiheuttavat sairastavien määrän merkittävää kasvua lähitulevaisuudessa.

Lievätasoista aorttaläpän stenoosia sairastavalle Juvonen ei anna liikunnan suhteen erityisiä rajoituksia. Keskivaikea-asteista stenoosia sairastaville hän suosittelee kevyttä liikuntaa, kuten kävelyä tai uintia.

– Vaikea-asteista stenoosia sairastavien kannattaa välttää raskaampaa liikuntaa tai ponnisteluja. Heille suositellaan lähinnä hyvin kevyttä liikuntaa, joka vastaa päivittäisten normaalitoimien aiheuttamaa kuormitusta.

Next article