Etusivu » Sydän ja verisuonitaudit » Aorttaläpän ahtauma hoidetaan nykyään useammin katetritoimenpiteellä kuin leikkauksella
Aorttaläpän ahtauma

Aorttaläpän ahtauma hoidetaan nykyään useammin katetritoimenpiteellä kuin leikkauksella

aorttalapan-ahtauman-hoito-kokemuksia
aorttalapan-ahtauman-hoito-kokemuksia
84-vuotiaan Rauni Kontiaisen sydämestä löytynyt läppävika korjattiin nivusvaltimon kautta sydämeen viedyllä TAVI-läpällä. Kuva: Getty Images

Aorttastenoosi on tavallinen rasitushengenahdistuksen ja sivuäänen aiheuttaja. Läppä voi olla synnynnäisesti viallinen tai ajan mittaan vioittunut. Vaativan kirurgisen avosydänleikkauksen sijasta noin joka toinen keinoläppä asennetaan paikallispuudutuksessa nivusvaltimon kautta. Toimenpiteestä käytetään nimitystä TAVI (Transcatheter Aortic Valve Implantation).

HUS Meilahden sairaalassa työskentelevä kardiologian ylilääkäri Mika Laine kertoo, että läppävikoja on kahdenlaisia.

– Läppä voi vuotaa, jolloin verta kulkeutuu väärään suuntaan takaisinpäin. Toisessa tapauksessa läppä on niin ahdas, että veren virtaus sen läpi vaikeutuu. Kummassakin tapauksessa sydän joutuu tekemään jatkuvasti ylimääräistä työtä.

– Läppävikojen pääasiallinen oire on rasituksessa ilmenevä hengenahdistus ja fyysisen suorituskyvyn lasku. Tekoläpällä sydämen toiminta voidaan yleensä palauttaa lähes normaaliksi, Laine toteaa.

Aorttaläpän ahtauma eli aorttastenoosi on tavallisin hoitoa edellyttävä läppäsairaus. Yleensä sen syynä on ikään liittyvä läppäpurjeiden kalkkeutuminen, mikä johtaa läpän ahtautumiseen. Aorttastenoosille altistavia tekijöitä ovat tupakointi sekä muut valtimotaudin riskitekijät. Toistaiseksi ei ole kuitenkaan löydetty ehkäisevää tai parantavaa lääkehoitoa. 

Ikä ja kunto määrittävät keinoläpän

Tekoläppiä on kahdenlaisia. Biologiset läpät tehdään sian tai naudan läppä- tai sydänpussikudoksesta ja ne kestävät keskimäärin 10–15 vuotta. Bioläppä voidaan asentaa joko leikkauksessa tai katetrin avulla paikallispuudutuksessa.

Avosydänleikkauksessa asennettavat mekaaniset läpät tehdään keinoaineista ja ne ovat bioläppiä kestävämpiä.

– Avosydänleikkauksessa on aina enemmän riskejä ja siitä toipuminen on hitaampaa kuin noin puolen tunnin mittaisesta, paikallispuudutuksessa tehtävästä katetrioperaatiosta. Lähtökohtaisesti avoleikkaus on kuitenkin edelleen ensisijainen aina, kun sitä pidetään mahdollisena. Pääasiassa avosydänleikkaus tehdään nuorille ja hyväkuntoisille potilaille, Laine kertoo.

Sydäntä kuormittava läppävika edellyttää aina hoitoa

Aorttaläpän ahtauman sekä muiden sydämen läppävikojen hoito on kehittynyt huimasti viime vuosikymmenen aikana, eikä avosydänleikkaus ole enää nykyään ainoa hoitovaihtoehto. Kardiologi ja ylilääkäri Mika Laine HUS Meilahdesta sanoo, että uusi aorttaläppä voidaan asentaa potilaalle katetrin avulla paikallispuudutuksessa.

– Tällaisessa katetrilla tehtävässä toimenpiteessä läppä viedään paikalleen verisuonien kautta punktoimalla. Potilaan toipuminen operaatiosta on yleensä hyvinkin nopeaa. 

Laine kertoo, että tällaisia TAVI-toimenpiteitä tehdään HUS:ssa noin 300 vuodessa.

– Toistaiseksi katetriläppähoitoja tehdään etupäässä iäkkäille potilaille, joille tavanomaiseen avosydänleikkaukseen liittyvä riski arvioidaan suureksi.

Yleisesti läppävian syynä saattaa olla läpän poikkeava rakenne, kuten kaksipurjeinen aorttaläppä. Tavallisempi syy on kuitenkin iän mukanaan tuoma läppäpurjeiden kalkkeutuminen.

– Läppäahtauma nostaa kammion painetta ja kuormittaa sydäntä. On hyvä pitää mielessä, että oireinen, sydäntä kuormittava läppävika edellyttää aina hoitoa, Laine painottaa. 

TAVI:lla uuden aorttaläpän saa paikallis-puudutuksessa

Aorttastenoosin hoitona on usein TAVI-toimenpide, Transcatheter Aortic Valve Implantation, jossa potilaalle asennetaan uusi aorttaläppä ilman avosydänleikkausta.

Tilaa uutiskirje!

Pysy ajantasalla ajankohtaisimmista aiheista ja uusimmasta sisällöstä!

Next article