Perinteinen vertaistuki on vastavuoroista tuen saamista ja antamista perustuen ihmisten samankaltaiseen elämäntilanteeseen tai kokemuksiin. Se on eri asia kuin ammattiapu, vaikka ne voivat toimia yhteistyössä.
Vertaistuki on parhaimmillaan syrjäytymistäkin ehkäisevää toimintaa. Vertaistukea tarjoavat erilaiset järjestöt ja se on usein ryhmässä tapahtuvaa. On löydettävä paikka sekä ihmiset, ja tässä järjestöt tulevat apuun esimerkiksi mainosten teossa sekä tiedottamalla ryhmistä kotisivuillaan. Ryhmässä käyvät ovat keskenään tasa-arvoisia, sanomattakin toinen kipupotilas tietää miltä toisesta tuntuu. Kipuryhmässä kävijät voivat sairastaa erilaisia kiputiloja, mutta heitä yhdistää kipu. Ryhmät voivat sopia omat sääntönsä, mutta on muistettava vaitiolovelvollisuus.
Eräässä Suomen Kivun vertaistukiryhmässä pohdittiin potilaiden hoidon puutteellisuutta ja saadun palautteen perusteella ryhmän vastaava teki alustetun yhteydenoton Eteneen, eli STM:n eettiseen neuvottelukuntaan. Saatu vastaus oli positiivinen yllätys, sillä Etene aikoo nostaa kipupotilaiden hoidon vuoden 2020 painopisteidensä joukkoon.
Toisessa kipuryhmässä keskusteltiin mustasta huumorista. Se auttaa käsittelemään vaikeitakin asioita koomisessa valossa. Ryhmässä asian saa kerrottua ja ryhmäläiset jopa nauramaan. Tilanteen rauhoituttua asiasta pystytään keskustelemaan vakavasti.
Suomessa vertaistoiminnasta alettiin puhua 1990-luvun puolivälissä. Nykyisin sosiaalisessa mediassakin on monenlaisia vertaisryhmiä. Näiden parhaana etuna on se, että niissä voi olla paikalla vaikka aamuyön pimeinä tunteina. Kannattaa kuitenkin muistaa olla tarkkana siitä mitä ja miten kirjoittaa, sillä verkossa ei läheistä, kasvokkain tapaamisen tunnetta synny. Myös väärin ymmärtämisen riski verkossa on suurempi.
Vertaistukiryhmien ohjaajat toimivat vapaaehtoisina omien kokemustensa pohjalta. Vapaaehtoinen helposti unohtaa oman jaksamisensa ja siksi on tärkeää, että heille järjestetään myös koulutusta ja työnohjausta. Ryhmänvetäjän on pystyttävä käyttämään omia kokemuksiaan toisten hyväksi ilman, että aihe pääsee ”iholle” ja jää vaivaamaan mieltä.
Muuttuva sote on voimistanut sairaalan ja kolmannen sektorin yhteistyötä. Hyvänä esimerkkinä on OLKAn koordinoima järjestö- ja vapaaehtoistoiminta. Sairaalassa OLKAn tarkoituksena on tuoda potilasjärjestöjen palvelut kiinteäksi osaksi potilaan hoitokokonaisuutta. Monesta sairaalasta löytyy OLKAn piste, jossa voi tavata vertaishenkilön, ja josta löytyy järjestöjen esitteitä sekä lehtiä. Sairaalan aulassa sinua auttavat liivein erottuvat koulutetut vapaaehtoiset. Terveyskylän vertaistalosta löytyy vertaistukea tarjoavat järjestöt.
Syyskuu on kansainvälinen kipukuukausi. Se lanseerattiin amerikkalaisessa kipujärjestössä ja kipukuukautta alettiin viettää Suomessa pari vuotta sitten. Teemakuukauden tarkoituksena on lisätä kivun tuntemusta ja näkyvyyttä.
Seuraa kipukuukautta ja osallistu keskusteluun somessa: #nakymatonkipu #nuttunurin #kipukuukausi
Lisätietoa kipukuukaudesta löydät Suomen Kipu ry:n verkkosivuilta suomenkipu.fi
Kirjoittaja Virpi Paasisalo on Suomen Kipu ry:n puheenjohtaja.