Etusivu » Neurologiset sairaudet » Neurologisen kuntoutuksen laadusta on pidettävä huolta
Kuntoutus

Neurologisen kuntoutuksen laadusta on pidettävä huolta

neurologinen-kuntoutus
neurologinen-kuntoutus
Kuvat: Pexels

Yksilön elämässä neurologisen sairauden diagnoosi syrjäyttää hetkessä muun ympäröivän todellisuuden. Aikuisiällä neurologinen sairaus voi iskeä äkillisesti ja lujaa. Sellaisia sairauksia ovat esimerkiksi aivohalvaus, aivovamma ja selkäydinvamma.

Kivuliasta on myös kuulla sairastavansa etenevää sairautta. Sellaisen kulku on joko vaikeasti ennustettavissa tai vääjäämätön. Eteneviä sairauksia ovat esimerkiksi lihassairaudet, MS-tauti, Parkinsonin tauti ja Alzheimerin tauti.

Neurologisesta sairaudesta kuntoutuminen perustuu kokemukseen ja tietoon.

Pitkäaikaisen neurologisen sairauden kuntoutus on ihmisten kohtaamista. Terapeutin ja kuntoutujan vuorovaikutus on läheistä fyysisesti kuten fysioterapiassa tai henkisesti kuten psykologin työssä. Kuntoutus on samalla verkostotyötä, sillä neurologisiin sairauksiin liittyy usein kommunikaation, muistin, liikkumisen ja kädenkäytön ongelmia, jotka yhdessä vaikuttavat omatoimisuuteen, ihmissuhteisiin, asumiseen ja toimeentuloon.

Yhteiskunta yrittää hillitä kasvavia kuluja kohdentamalla rahavirtoja ja erilaisilla säästötoimilla, mikä usein herättää keskustelua. Kilpailutukset terveydenhoitoalalla ovat olleet otsikoissa. Neurologisen kuntoutuksen pääjärjestäjiä ovat Kansaneläkelaitos ja julkinen terveydenhuolto.

Kun kilpailutukset 1990-luvulla alkoivat, kuntoutuksen laadulle ja hinnalle annettiin liki sama painoarvo. Tällä vuosikymmenellä sopimukset on tehty vain niiden palveluntuottajien kanssa, joiden hinta on halvin. Valitettavasti samalla puutteelliset palvelut voivat saada etulyöntiaseman, kun jotkut palveluntuottajat laskevat hinnan myötä myös palvelunsa laatua.

Neurologisesta sairaudesta kuntoutuminen perustuu kokemukseen ja tietoon. Terapeutti kasvaa taidoissa kouluttautumisen ja työn myötä. Avoterapia ja pitkäaikainen hyvä hoitosuhde kuntoutujan ja terapeutin välillä on kuntoutuksen kulmakivi. Useimmiten ensisijaista on fysioterapia.

Erityisongelmissa korostuvat esimerkiksi toiminta- ja puheterapia sekä neuropsykologinen kuntoutus. Hermoston ja lihasten sairauksiin liittyy yhtä aikaa eritahoisia ongelmia, mikä edellyttää terapia-alojen yhteistyötä. Tämä niin kutsuttu moniammatillinen kuntoutus toteutuu sujuvimmin neurologisiin sairauksiin erikoistuneissa kuntoutuskeskuksissa.

Suomessa neurologinen kuntoutus on kansainvälisesti korkeatasoista. Alkusysäys saatiin aikanaan sotainvalidien ja sotaveteraanien tarpeista.  Sittemmin ratkaisevaa on ollut ennakkoluuloton ja viisas lainsäädäntö.

Kuntoutuksella säästetään merkittävästi, kun sairastuneet pysyvät työelämässä. Suuria säästöjä kerätään myös, kun vaikeasti vammaiset kuntoutuksen ansiosta säilyttävät omatoimisuutensa ja kykenevät asumaan kotona tai kodinomaisessa ympäristössä. Neurologinen kuntoutus on kuitenkin suurien kysymysten edessä. Nähtäväksi jää, toteutuuko pelko hyvän järjestelmän rapautumisesta nyt, kun yhteiskunta painottaa palveluita hankkiessaan yksipuolisesti halvinta hintaa. Koska kyseessä on työvoimavaltainen ala, kustannuksia voidaan vähentää vain säästämällä täydennyskoulutukseen liittyvissä kustannuksissa ja siirtymällä omasta henkilöstöstä alihankintaan.

Kirjoittaja Juhani Ruutiainen on professori, neurologian dosentti ja Neuroliitto ry:n kuntoutusjohtaja.

Next article