Sanna Kaijanen
toiminnanjohtaja, Kuuloliitto ry
Kuulokojetta käyttämättömän huonokuuloisen kognitiiviset kyvyt laskevat nopeammin kuin sellaisen huonokuuloisen, joka käyttää kuulokojetta.
Iän myötä tulevan kuulonaleneman vaikutuksia ei tunnisteta riittävästi yksilön tai yhteiskunnan tasolla. Ikääntyneellä hoitamaton kuulovika lisää muun muassa masennus-, yksinäisyys- ja kaatumisriskiä. Kuuloliitto ry:n toiminnanjohtaja Sanna Kaijasen mukaan kuulovika voidaan tutkimusten perusteella nähdä yhtenä muistisairauksien riskitekijänä. Kuulon ja muistin yhteyksien taustalla on useita selitysmalleja.
– Heikentyneestä kuulosta johtuen henkilö joutuu käyttämään kognitiivisia resurssejaan sanojen tunnistamiseen ja ymmärtämiseen, jolloin asioiden mieleen painamiseen ja muistamiseen jää vähemmän resursseja.
Lisäksi heikentynyt kuulo ja siihen liittyvät kommunikaatiovaikeudet voivat johtaa sosiaalisen kanssakäymisen vähenemiseen.
– Tästä voi seurata aistiärsykkeiden määrän vähenemistä aivoissa, mikä puolestaan heikentää tiedonkäsittelykykyä. Pitkään jatkuneesta kuulovammasta aiheutuvat kommunikaatiovaikeudet voivat lisätä syrjäytymis- ja masennusriskiä, Kaijanen jatkaa.
Kokonaismelualtistus yhteiskunnassa lisääntynyt
Vaikka ammattitautina todettujen meluvammojen määrä on vähentynyt, meluvamma on edelleen yhteiskunnan yleisin ammattitauti. Uusia uhkia kuulolle tuovat nappikuulokkeet, lisääntynyt ympäristömelu sekä impulssimelun lähteet, kuten erilaiset ilotulitukset ja lentoesitykset. Ympäristömelua tuottavat kaupungistumisen tuomat äänet.
– Kuulonsuojeluun tulisikin kiinnittää enemmän huomiota, sillä melualtistus esimerkiksi nappikuulokkeilla on liiallista. Kuuntelu nuorena liian kovilla voimakkuuksilla voi aikaistaa kuulon heikkenemistä ikääntyneenä, Kaijanen painottaa.
Melualtistuksen määrään voi vaikuttaa suojaamalla kuuloaan muun muassa kuulonsuojaimilla tai välttämällä meluisia tilanteita. Kaijasen mielestä melualtistuksen vähentäminen on kuitenkin pääsääntöisesti yhteiskunnan tehtävä.
– Melua tuottava toiminta tulee sijoittaa siten, että sitä ei esiinny asuinalueiden läheisyydessä tai paikoissa, joissa ihmiset liikkuvat. Laitteista tulisi kehittää vähämeluisampia, ja liikenteen melua pitäisi selvästi vähentää.
Kaijanen muistuttaa, että kuulosta kannattaa huolehtia kaiken ikäisenä.
– Kuulo on meidän kaikkien asia.
Kerran vaurioitunutta kuuloa ei saa enää takaisin.