Etusivu » Lapsen terveys » Lastenreumaa sairastavalla elämänlaatu ja toimintakyky säilyy entistä paremmin
lastentaudit

Lastenreumaa sairastavalla elämänlaatu ja toimintakyky säilyy entistä paremmin

Vanhempi voi kiinnittää huomiota lisääntyneeseen sylin kaipuuseen tyypillisesti yö- tai päiväunien jälkeen. Kuva: Unsplash

Lastenreumalla on seitsemän alalajia, mikä luokittelu perustuu kansainväliseen sopimukseen. Tyypillinen lasten sairastama reuma on erilainen kuin aikuisilla. Valtaosalla se ei estä normaalia elämää, kuten koulunkäyntia tai urheiluharrastuksia.

Lastenreuman aiheuttaa perinnöllinen alttius yhdessä muun tekijän kanssa. Geneettinen perimä ei siis yksin johda reuman puhkeamiseen. Toista reuman laukaisevaa tekijää ei vielä osata tunnistaa, mutta sitä tutkitaan paljon. Lasten reumatologi Katriina Mikola huomauttaa, ettei omalla toiminnalla reuman puhkeamiseen voi kuitenkaan vaikuttaa.

Lastenreuman oireita ovat muun muassa tulehtuneet ja turvonneet nivelet, joita on vaikea liikuttaa. Epäily reuman puhkeamisesta on sitä vaikeampaa mitä nuoremmasta lapsesta on kyse, sillä pieni lapsi ei osaa ilmaista vaivan alkamista.

– Vanhempi voi kiinnittää huomiota lisääntyneeseen sylin kaipuuseen tyypillisesti yö- tai päiväunien jälkeen ja esimerkiksi polven liikkumisen vähenemiseen sekä muutoksiin lapsen toiminnassa, kuten kätisyyden vaihtamiseen, Mikola luettelee oireita.

Hoitojen hyödyt ovat isoja

Reuman hoito suunnitellaan alalajin mukaan. Mikolan mukaan lievään reumaan riittävät tulehduskipulääke ja nivelien sisään pistettävä kortisonipistos. Vaikeampaa reumaa hoidetaan kortisonipistoksen lisäksi suun kautta otettavalla tai pistoksena annettavalla systeemireumalääkityksellä.

– Hoidon tavoitteena on remissio eli tulehduksen sammuminen, jotta lapsi voi elää normaalia elämää. Puolella sairastuneista reuma jatkuu aikuisikään, mutta ennusteet ovat parantuneet mm. biologisten lääkehoitojen kehittyessä. Pysyviä nivelvaurioita syntyy merkittävästi aiempaa vähemmän, niinpä esim. kirurgiaa tarvitaan entistä harvemmin, Mikola iloitsee.

20 % lastenreumapotilaista sairastaa oireetonta reumaattista silmätulehdusta, joka hoitamattomana saattaa johtaa näkökyvyn heikentymiseen. Silmien terveyttä seurataankin tiheästi.

Kehittyneiden hoitojen ansiosta vain pieni osa potilaista tarvitsee avokuntoutusta, lähinnä jaksottaista fysioterapiaa, jolla pyritään ylläpitämään nivelten liikeratoja, helpotetaan lihaskireyksiä tai vahvistetaan lihasvoimaa. Jonkin verran tarvitaan myös nilkan virheasentoa ja toimintaa korjaavia pohjallisia tai esim. ranteiden tukilastoja.

Lastenreuma on tiivistä kokonaishoitoa. Potilaan ympärille valitaan tarpeiden mukaan laaja hoitotiimi, jossa vastuuta annetaan myös lapselle itselleen hänen kykyjensä mukaan ja  iän karttuessa. Nuorille järjestetään sopeutumisvalmennusta, vertaistukiryhmiä, kursseja ja yhteistapahtumia, joissa voi tavata muita samassa tilanteessa olevia nuoria. On myös olemassa KELA:n kuntoututtavaa toimintaa.

– Lasten ja nuorten klinikalla nuoria totutellaan tähän siten, että heidät kutsutaan ensin yksin hoitajan tai lääkärin vastaanotolle ja vasta sitten vanhemmat otetaan mukaan, Mikola kuvailee hoitovastuun jakamista.

– Nuoret haluavat tietää sairaudesta ja olla mukana toteuttamassa hoitosuunnitelmaa.

Next article