Inkontinenssi lisääntyy ikävuosien myötä niin naisilla kuin miehillä. Yli 70-vuotiailla miehillä sitä ilmenee vähintään joka neljännellä miehellä häiritsevänä. Sen hoitoon on hyviä keinoja ja apuvälineitä.
Sairaanhoitaja, uroterapeutti, YAMK-opiskelija Sanna Henttinen kertoo, että virtsankarkailua on kolmea eri tyyppiä. Yliaktiivisen rakon oireyhtymässä rakko supistelee ärhäkästi ja virtsaamistarve tulee niin voimakkaana, että wc:hen ei aina ennätä. Tällöin kyseessä on virtsapakko-oire ja niin kutsuttu pakkoinkontinenssi. Virtsaputken ja eturauhasen toimenpiteet voivat puolestaan altistaa ponnistuskarkailulle, jolloin tyypillisesti ylös noustessa, yskiessä tai aivastaessa karkaa virtsaa. Kolmas tyyppi on ylivuotoinkontinenssi, jolloin esimerkiksi eturauhasen liikakasvun vuoksi rakko ei tyhjene juuri ollenkaan, vaan vuotaa yli.
– Inkontinenssi on oire, jonka syy on selvitettävä. Sen taustalla voi olla erilaisia sairauksia, kuten eturauhasperäisiä tai neurologisia sairauksia. Virtsankarkailun riskiä voivat lisätä myös muistisairaudet, yleiskunnon heikkeneminen ja ylipaino, Henttinen toteaa.
On hyvä muistaa, että jokaisen olisi tärkeää huolehtia riittävästä nesteiden saannista. Suositeltava määrä on 1,5-2 litraa vuorokaudessa.
– Hyvin usein virtsankarkailusta kärsivät rajoittavat nesteiden nauttimista, mikä tekee virtsasta väkevää ja rakko ärsyyntyy lisää, Henttinen sanoo.
Jos hädän tunne tulee esimerkiksi 15 minuutin välein silloinkin, kun tiedetään rakon olevan tyhjä, voi kokeilla olla menemättä vessaan.
– Näin rakkoa voi joissain tapauksissa pikkuhiljaa kouluttaa toimimaan harvemmin, Henttinen neuvoo ja lisää:
– Erityisesti ponnistusvirtsankarkailussa lantionpohjan lihasharjoitukset ovat tärkeitä.
Virtsankerääjä on tehokas, vähemmän tunnettu apuväline
Lääkäriin on syytä hakeutua heti, kun virtsankarkailu alkaa olla häiritsevää. Hoitovaihtoehdot riippuvat inkontinenssin tyypistä ja aiheuttajasta.
– Ensisijaiset hoitokeinot ovat elintapamuutokset ja virtsaa keräävät apuvälineet. Urologi arvioi lääke- tai leikkaushoidon tarpeen. Joskus tarvitaan myös rakon tyhjentämistä katetreilla, Henttinen sanoo.
Sopiva apuväline valitaan yhdessä asiaan perehtyneen hoitajan kanssa. Apuvälineistä yleisimpiä ovat vaipat, joita on saatavilla eri imukyvyillä oman tarpeen mukaan. Henttinen muistuttaa, että virtsankerääjä on hyvä – joskin melko huonosti tunnettu – vaihtoehto vaipoille virtsankarkailuongelman hoitoon:
– Miesten ulkoinen virtsankerääjä on huomaamaton ja helppokäyttöinen silikonista valmistettu kondomi, joka yhdistetään virtsaa keräävään pussiin.
Jos virtsankerääjä on sopiva väline yksin tai muiden hoitokeinojen rinnalla, hoitotarvikelähetteellä tarvikkeet saa ilmaiseksi kunnan hoitotarvikejakelusta.