Etusivu » Intiimiterveys » Ravaatko vessassa, karkaako tippa?
Virtsankarkailu

Ravaatko vessassa, karkaako tippa?

Toisinaan tihentyneiden vessakäyntien taustalla voi olla liiallinen nesteytys. Kuva: Unsplash

Yliaktiivinen rakko on yleistyvä vaiva, jonka aiheuttaja on useimmiten epäselvä. Hoitoon kannattaa hakeutua, jos virtsa karkaa tai yölliset vessakäynnit valvottavat.

– Yliaktiivinen rakko näkyy tihentyneenä virtsaamistarpeena. Etenkin yölliset vessakäynnit ovat yleensä merkki yliaktiivisesta rakosta, sillä öisin ei pitäisi olla tarvetta käydä vessassa lainkaan, HYKSIN Naistenklinikan osastonylilääkäri Tomi Mikkola sanoo.

Naisilla lantionpohjan toimintahäiriöt, ikä, gynekologiset laskeumat ja osa yleissairauksista saattavat altistaa vaivalle.

– Myös virtsatietulehdukset ja sukupuolitaudit aiheuttavat samoja oireita, mutta niiden seurauksena syntynyt virtsankarkailu on yleensä helposti hoidettavissa, Mikkola lisää.

Toisinaan tihentyneiden vessakäyntien taustalla voi olla liiallinen nesteytys.

Yölliset vessakäynnit ovat yleensä merkki yliaktiivisesta rakosta, sillä öisin ei pitäisi olla tarvetta käydä vessassa lainkaan.

– Veden juomisesta on tullut muoti-ilmiö, jolla uskotaan olevan terveysvaikutuksia ilman faktapohjaa. Todellisuudessa Suomen oloissa puolentoista litran juominen riittää. Kaikki mitä sen yli juodaan, lisää vessakäyntejä. On myös hyvä muistaa, että erityisesti tee, kahvi ja virvoitusjuomat myöhään illalla nautittuna lisäävät yöllistä virtsaamisen tarvetta ja häiritsevät unta.

Älä jää yksin

Mikkola kehottaa hakeutumaan lääkärin vastaanotolle viimeistään siinä vaiheessa, kun oireet haittaavat normaalia elämää.

– Vaikeusastetta ja sen yhteyttä elämänlaatuun kannattaa arvioida hoitomuotoa mietittäessä. Esimerkiksi kenellä tahansa synnyttäneellä naisella todennäköisesti karkaa tippa, jos pistetään tarpeeksi pitkäksi aikaa trampoliinille pomppimaan. Mutta jos vaiva ei milloinkaan muulloin haittaa, hoitona on lopettaa trampoliinilla hyppiminen. Tilanne on vähän toinen, jos virtsa karkaa jokaisella kävelyaskeleella, Mikkola toteaa. Virtsankarkailusta tarvitaan lisää puhetta, jotta kynnys hoitoon hakeutumiselle madaltuu.

Lue myös: Pissa voi karata aikuiseltakin – Katrin tarinaa

Hoito valitaan yksilöllisesti potilaan oireiden ja virtsankarkailutyypin mukaisesti.

– Lantionpohjan jumppa on yksinkertainen kotikonsti ja monelle hyvä apu. Sen rinnalla voidaan harkita leikkaushoitoa tai lääkehoitoa. Valitettavasti moni jää kuitenkin kiusallisena koetun vaivan kanssa yksin. Virtsankarkailusta tarvitaan lisää puhetta, jotta kynnys hoitoon hakeutumiselle madaltuu, Mikkola painottaa.

Next article