Etusivu » Infektiotaudit » Tavallista elämää hivistä huolimatta
Hivin hoito

Tavallista elämää hivistä huolimatta

elamaa-hivn-kanssa
elamaa-hivn-kanssa
Kuvat: Getty Images, oma arkisto ja Janne Mäkinen

Helena Mäkinen

verkostosairaanhoitaja, infektiosairauksien poliklinikka, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri

Hiv-diagnoosin saaminen saattaa järkyttää potilasta, mutta tieto mahdollisuudesta hoitaa virus tarttumattomaksi helpottaa monia.

Verkostosairaanhoitaja Helena Mäkinen työskentelee Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä infektiosairauksien poliklinikalla. Hän tapaa työssään potilaita, jotka ovat saaneet diagnoosin hiv-tartunnastaan äskettäin tai jo vuosia aiemmin.

– Ihmiset reagoivat tietoon hiv-diagnoosistaan yksilöllisesti. Toiset itkevät, toiset ottavat asian ensin rauhallisemmin, mutta surevat myöhemmin.

Nuoret ihmiset saattavat murehtia, etteivät he saa parisuhdetta tai perhettä.

– He rauhoittuvat, kun kerromme, että hiv ei ole kummankaan este.

Sairaanhoitaja tukee ja kannustaa potilasta. Tarvittaessa hoitaja auttaa potilasta hankkimaan usein hyvin tärkeää ja hyödyllistä vertaistukea tai järjestää potilaalle tarvittaessa psykiatrian poliklinikan konsultaation.

Mäkinen kertoo, että hiv-tartunnan saaneet potilaat ovat äärimmäisen hyvin sitoutuneita sairautensa hoitamiseen.

Diagnoosin saamisen jälkeen potilas pääsee nopeasti hoidon piiriin. Puolen vuoden kuluttua lääkehoidon aloituksesta sillä on yleensä saavutettu hyvä vaste.

Kun hoitovaste on saavutettu, potilas käy kahdesti vuodessa tarkastuksessa. Muuten hänen elämänsä ei tarvitse poiketa siitä, millaista se oli ennen diagnoosia.

Järjestöt tarjoavat merkittävää tukea

Jo ensimmäisellä hoitajan tapaamiskerralla Mäkinen saattaa esitellä potilaalle hyödyllisiä järjestöjä, Positiiviset ry:n, Hivpointin ja Punaisen Ristin Pluspisteet.

Edellä mainitut järjestöt tarjoavat muun muassa vertaistukea, tuki- ja kriisikeskusteluja, kursseja, tukihenkilöitä ja erilaista toimintaa.

– Kolmannen sektorin tuottamat palvelut ovat tärkeitä hiv-potilaalle.

Tartunnan saanutta saattaa esimerkiksi mietityttää, kuinka kertoa siitä jollekin läheiselle. Järjestöistä saa apua tähän ja mahdollisiin muihin hivin kanssa elämiseen liittyviin pohdintoihin.

Mäkinen kehuu Suomen hiv-verkoston yhteistyötä, jonka yhtenä tavoitteena on saattaa avun tarvitsijat ja apua tarjoavat tahot paremmin yhteen.

– Lisäksi hiv-työn tiedonvaihto, hyvät käytännöt, suunnittelu ja arviointi kuuluvat verkostolle, jossa kolmannen sektorin toimijoilla on myös tärkeä rooli.

Erityisesti Mäkinen iloitsee Maailman aids-päivän toimikunnan tuottamasta Hiv- ja seksuaaliterveysmateriaalista nuorille ja opettajille.

Hiv Suomessa

• Suomessa on arviolta muutamia satoja henkilöitä, jotka kantavat hi-virusta tietämättään.
• Varmista oma hiv-statuksesi menemällä testiin. Se on jokaisen oikeus.
• Testin voi pyytää mistä tahansa terveydenhuollon toimipisteestä.
• Yli 90 %:lla ajoissa todetun hiv-infektion saaneista lääkehoito onnistuu niin, että elinajan ennuste vastaa muuta väestöä, eikä hiv tartu muihin.

Next article