Tuula Rajaniemi
puheenjohtaja, Lääkäriliitto
Rokotusohjelma perustuu tutkittuun, tieteelliseen näyttöön sekä kansainväliseen ja kansalliseen arviointiin.
Suomessa kaikki lapset ja nuoret voivat saada rokotusohjelmassa rokotteen 13 eri tautia vastaan. Tehosterokotuksia annetaan myös aikuisena, ja lisäksi influenssarokotteen saavat maksutta kaikki, joille on siitä merkittävää hyötyä. Koronarokotteen voivat tällä hetkellä saada kaikki 12 vuotta täyttäneet.
Kun uutta rokotetta harkitaan otettavaksi rokotusohjelmaan, rokotteen hyötyjä arvioidaan sekä yksilön terveyden kannalta että kansantaloudellisesta näkökulmasta.
Usein kyse ei ole pelkästään rokotteen aiheuttaman taudin torjumisesta, vaan myös siihen liittyvien jälkitautien ehkäisemisestä.
– Esimerkiksi tuhkarokossa riskinä on saada muun muassa keuhkotulehdus jälkitautina, sanoo Lääkäriliiton puheenjohtaja Tuula Rajaniemi.
Rokotusohjelman avulla ehkäistään pandemioita ja kuolleisuutta. Kaikille ihmisille jokin rokotteella ehkäistävä tauti ei välttämättä ole vakava. Niille, joilla on jokin perussairaus, tauti voi olla hengenvaarallinen.
Rokotetutkimusta tehdään jatkuvasti
Suomen rokotusohjelman taustalla oleva rokotetutkimus vaatii moniammatillista tutkimusta, kehittämistä ja arviointia. Eri alojen ammattilaisilla on oltava paras ymmärrys ja kyky arvioida oman alansa tiedettä.
– Lääkärit erikoistuvat eri erikoisaloille ja arvioivat oman erikoisalansa tutkimusta. Siksi infektiotauteihin liittyvän tutkimuksen arviointi on niihin erikoistuneiden henkilöiden ammattiosaamista.
Kansainvälisessä yhteistyössä uusia rokotteita etsitään jatkuvasti eri tauteihin. Lisäksi rokotteita tulee kehittää koko ajan. Influenssarokotetta kehitetään joka vuosi liikkeellä olevien viruskantojen perusteella.
Rokotteet vaikuttavat välillisesti jonkin verran myös väestön tasolla antibioottiresistenssiin.
– Mitä vähemmän sairastamme virusinfektioita, sitä vähemmän kehittyy niiden jälkitautina bakteerisairauksia, joissa hoitona on usein antibiootit.