On aika rakentaa yhteiskunta, jossa ketään ei syrjitä sukupuolen perusteella. Tämän vuoksi sukupuolinäkökulman tulee olla osa oikeustieteellistä tutkimusta.
Suomi on allekirjoittanut vuonna 2015 Euroopan neuvoston Istanbulin sopimuksen, yhtenä neljästäkymmenestäseitsemästä valtiosta. Laaja-alaisen sopimuksen tarkoitus on torjua naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja perheväkivaltaa, sekä tarjota väkivallan uhreille erilaisia palveluita, kuten turvakoteja ja terapiaa. Suomessa sopimusehdot täytetään vain minimitasolla ja toteutetaan vähäisillä lainmuutoksilla. Sopimus on myös työkalu, jolla voidaan aktiivisesti parantaa uhrien asemaa ja muuttaa suhtautumista väkivaltaan.
Vuonna 2014 tehdyssä EU:n tutkimuksessa Suomi asettui valtioiden ryhmään, jossa on runsaasti naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Tulos on kiusallinen ja nakertaa vallitsevaa mainetta tasa-arvoisena yhteiskuntana. Sitä voi osin selittää Toisen maailmansodan raskas perintö ja puhumattomuuden kulttuuri. Mutta emme enää tänään voi vedota historiaan.
Saanko luvan?
Raiskauksen tunnusmerkistö on puhuttanut paljon viimeksi kuluneen vuoden aikana. Ilman toisen suostumusta tapahtuvan sukupuoliyhteyden pitäisi olla raiskaus. Näin on ollut anglosaksisissa maissa vuosisatojen ajan.
Luvan pyytäminen sukupuoliyhteyteen herättää hämmennystä ja sarkastisia huomautuksia tavallisten keski-ikäisten miesten keskuudessa. Luennoillani istuville nuorille miehille asia on selkeämpi: Ainahan voi kysyä.
Tehtäväni Minna Canth -akatemiaprofessorina on tarkastella oikeustiedettä sukupuolitutkimuksen näkökulmasta. Käytännössä olen eniten tarkastellut rikosoikeudenkäyntiin ja seksuaaliväkivaltaan liittyviä kysymyksiä, mutta sukupuolen tuominen mukaan analyysiin on tärkeää kaikilla oikeudenaloilla.
Naisjärjestöt valitsivat minut Vuoden 2018 Naiseksi. Yhdistämme järjestöjen kanssa voimamme suostumuslain voimaan saattamiseksi – minä teknisenä kirjaajana ja järjestöt poliittisina ääninä.
Rakentavaa tutkimusta
Syyllistymme kaikki valittamiseen, joka voi parhaimmillaan nostaa epäkohtia esiin, mutta ei yksinään paranna niitä. Tästä tavasta pyrin pois kiinalaisen sananlaskun voimalla, jota myös Amnesty käyttää: ”On parempi sytyttää kynttilä kuin valittaa maailman pimeyttä.”
Tutkimustyöhön ja tutkijan ammattitaitoon kuuluu oleellisena osana kriittisyys. Haluan myös työssäni korostaa sitä, että pelkkä kritiikki ei aina johda uuteen, vaan tulee myös etsiä korjausehdotuksia, nähdä tutkimuksen sanoma ja säilyttää työssä eteenpäin vievä ote. Parhaimmillaan tutkimustyökin voi tuoda valo maailman pimeyteen.
Johanna Niemi
Vuoden 2018 nainen
Minna Canth Akatemiaprofessori 2015–2019
Prosessioikeuden professori Turun yliopistossa
Väitöskirja 1995, Helsingin yliopisto
Pykälä ry:n parhaan opettajan palkinto 2000
Uppsalan yliopiston kunniatohtori 2010