Ympäri maailman naiset ja tytöt kokevat sukupuolensa vuoksi syrjintää ja väkivaltaa. Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan jopa kolmannes maailman naisista on kokenut elämänsä aikana fyysistä tai psyykkistä väkivaltaa. Arviolta kolmea miljoonaa tyttöä uhkaa vuosittain sukuelinten silpominen ja Afrikassa joka kolmas tyttö joutuu naimisiin ennen 18-vuotissyntymäpäiväänsä. Lapsiavioliitto tarkoittaa yleensä myös koulunkäynnin loppua.
Tasa-arvo ei ole valmis maailman tasa-arvoisimmissakaan maissa. Suomessa isot kehitysaskeleet otettiin jo sata vuotta sitten, mutta tasa-arvon epäkohdat ovat edelleen räikeitä esimerkiksi naisiin kohdistuvassa väkivallassa tai eriarvoisuudessa työmarkkinoilla. Kehitys on aaltomaista, jolloin vaarana on, että kehityksessä voidaan ottaa myös taka-askeleita.
Yhteiskunnallisen tilanteen kiristyminen näkyy ensimmäisenä naisten ja tyttöjen oikeuksissa. Monessa maassa on huolestuttavasti vahvistunut liikehdintä, jonka tavoitteena on nakertaa naisten itsemääräämisoikeutta. Esimerkiksi aborttilainsäädännön tiukennukset ovat olleet esillä myös Euroopassa. Aborttien vähentäminen on yhteinen tavoite, mutta kiellot tai kiristykset eivät tavoitetta edistä. Päinvastoin, jos mahdollisuutta turvallisen raskauden keskeyttämiseen vaikeutetaan, epätoivoiset naiset pakotetaan vaarallisiin ratkaisuihin. Kymmeniä tuhansia naisia kuolee vuosittain vaarallisen abortin vuoksi. Seksuaalikasvatus sekä ehkäisy- ja perhesuunnittelupalvelut ovat tutkitusti vaikuttavimpia keinoja vähentää raskaudenkeskeytyksiä.
Myös YK:n alaisessa toiminnassa näkyy vaikuttamista, jolla pyritään kaventamaan etenkin seksuaali- ja lisääntymisterveyttä koskevaa keskustelua – vaikka juuri nämä aiheet ovat kestävän kehityksen tavoitteiden keskiössä. YK:n korkein johto on linjannut vahvasti tasa-arvon puolesta, mutta jäsenmaiden joukossa on toimijoita, joiden agenda on vastakkainen.
25 vuotta sitten Pekingin maailmankonferenssissa 189 YK:n jäsenvaltiota sitoutui toimintaohjelmalla edistämään naisten ja tyttöjen oikeuksia. Kansainvälinen ilmapiiri on muuttunut suuntaan, jossa valtiot eivät pääsisi enää sopuun vastaavan sisältöisistä tavoitteista kuin tuolloin 1990-luvulla. Nyt edistyksellisimmät toimijat joutuvat tekemään töitä, jotta pysytään edes nykyisissä ohjelmakirjauksissa. EU:n sisälläkään ei olla yhtenäisenä rintamana puolustamassa naisten oikeuksia.
Suomen viesti on selvä: kestävä kehitys edellyttää naisten aseman parantamista.
Jälleen Suomella on mahdollisuus olla kokoaan suurempi. Ensi kuussa YK:n naisten oikeuksien konferenssiin suuntaakin Suomesta ennätyssuuri delegaatio. Kokouksesta kantautuvia äänenpainoja seurataan nyt tarkasti ja on tärkeää, että tasa-arvoa edistävien ääni kuuluu aikaisempaa vahvempana. Tätä lähdemme kokoukseen varmistamaan. Suomen viesti on selvä: kestävä kehitys edellyttää naisten aseman parantamista. Ilman naisten ja tyttöjen oikeuksien puolustamista on mahdotonta saavuttaa kehitystä millään muullakaan saralla.
Toimituksen huomautus: Artikkelin julkaisun jälkeen, YK:n naisten oikeuksien konferenssi peruttiin koronaviruksen takia.Saara-Sofia Sirén toimii Suomen YK-liiton puheenjohtajana ja Kokoomuksen kansanedustajana. Kuva: Yk-liitto