Lena Meriläisen arjessa korostuvat liikunta, kulttuuri sekä työn ja vapaa-ajan tasa-paino, jossa jää tilaa myös palautumiselle ja oman kehon kuuntelemiselle.
Vierivä kivi ei sammaloidu voi olla kulunut sanonta, mutta Meriläisen elämäntapaa se kuvaa osuvasti. Vielä yli 70-vuotiaanakin hänen viikkoihinsa kuuluu niin töitä, liikuntaa, luonnossa liikkumista kuin aktiivista vapaa-aikaakin. Arkea rytmittävät Syke-sarjan kuvaukset, ohjatut liikuntatunnit, kävelyt mökkimaisemissa sekä erilaiset kulttuuririennot ystävien ja perheen kesken. Vuosien myötä Meriläisen suhtautuminen omaan hyvinvointiin on muuttunut aiempaa kokonaisvaltaisemmaksi. Keskiöön ovat nousseet palautuminen, toimintakyvyn ylläpitäminen ja oman kehon kuunteleminen.
– Liikunta on ollut minulle tärkeää koko elämäni ajan. Nykyään pitää kuitenkin tunnustella enemmän, mikä tuntuu hyvältä ja mitä kroppa pyytää, Meriläinen sanoo.
Liikuntamuodoista Meriläinen on ihastunut pilatekseen ja lihaskuntoa vahvistavaan barreen. Pilatesta hän kokeili ensimmäisen kerran parikymmentä vuotta sitten ja kouluttautui myöhemmin myös ohjaajaksi.
– Pilateksessa minua viehättävät erityisesti syvien lihasten aktivointi ja kehonhallinta. Barre puolestaan tuo harjoitteluun vauhtia ja voimaa. Arkeeni kuuluu myös paljon rauhoittumista luonnon helmassa.
Kulttuuri on iso osa hyvinvointia
Aktiivinen arki ei Meriläiselle tarkoita vain liikuntaa eri muodoissa. Taiteilijakodissa kasvanut näyttelijä pitää myös kulttuuria olennaisena osana hyvinvointiaan.
– Kulttuuri on minulle yhtä tärkeää kuin ravinto. Käyn taidenäyttelyissä ja elokuvissa, ja viime vuosina olen palannut erityisesti rakastamani klassisen musiikin pariin.
Meriläinen tekee edelleen töitä, mutta aiempaa väljemmällä rytmillä. Kolmen työpäivän ja toisaalta pidemmän vapaan yhdistelmä tuntuu nykyiseen elämäntilanteeseen sopivalta.
– Uusia töitä en kuitenkaan enää aktiivisesti hae, Meriläinen myöntää.
Muille ikääntyville Meriläisellä on selkeä viesti: liikkeelle kannattaa lähteä, vaikka kynnys olisi ensin korkea.
– Alku voi tuntua hankalalta, mutta liikkeelle lähtö palkitsee kyllä. Ei tarvitse olla tunnilla paras tai osata kaikkea. Tärkeintä on pitää kiinni omasta aktiivisuudesta ja säilyttää uteliaisuus elämää kohtaan.
