Etusivu » Hyvinvointi » Miten pandemia vaikuttaa kansanterveyteen?
Kansanterveys

Miten pandemia vaikuttaa kansanterveyteen?

pandemia
pandemia
Pandemia on merkittävästi vaikuttanut siihen, miten käytämme palveluita ja tapaamme toisiamme. Kuva: Getty Images

Pandemiaan liittyvät rajoitukset ja suositukset ovat olleet suomalaisille yllättävä ja paljon arkista elämää muuttava asia.

Suomessa on aktiivisesti seurattu muutoksen vaikutuksia väestön terveyteen ja hyvinvointiin. Emme kuitenkaan vielä tiedä, missä määrin muutokset ovat pysyviä vai palautuuko tilanne ennalleen, kun pandemia helpottaa. On myös vaikeaa ennustaa muutosten pitkäaikaisvaikutuksia.

Jokainen meistä on yksilö ja yksilöllisesti pandemia on meihin vaikuttanut. Toisille etätyö on vapauttanut aikaa liikunnan harrastamiseen, mutta toisilta vienyt vähäisenkin arkiliikunnan. FinSote-tutkimuksen mukaan joka neljäs kertoo liikunnan vähentyneen pandemian aikana.

Toisille arkirutiinien muuttuminen on saanut huomion kiinnittymään ravitsemustottumuksiin, kun taas toisilta se on vienyt lähes päivittäisen mahdollisuuden työpaikkaruokailuun. Tutkimustieto kertookin, että joka kymmenes on lisännyt kasvisten käyttöä, mutta samanaikaisesti joka neljäs kertoo lisänneensä napostelua.

Myös psyykkinen kuormittuneisuus ja uniongelmat ovat lisääntyneet pandemiavuoden aikana. Erityisen huolestuttavia ovat viimeaikaiset uutiset huumeidenkäytön ja huumekuolemien lisääntymisestä. Valitettavasti nämä koskevat vielä erityisesti nuoria ja nuoria aikuisia.

Pandemia on merkittävästi vaikuttanut siihen, miten käytämme palveluita ja tapaamme toisiamme. Muutokset näkyvät erityisesti alkoholin kulutuksessa ja siinä, mistä sitä hankitaan. Tavallisesti harvakseltaan ravintolassa ja terassilla asioivien alkoholinkäyttö on mahdollisesti vähentynyt.

Jokainen meistä on yksilö ja yksilöllisesti pandemia on meihin vaikuttanut.

Sen sijaan toisilla käyttöä aiemmin rajoittaneiden pakollisten sosiaalisten kontaktien katoaminen on vienyt ongelmia piiloon ja lisännyt juomista. Tutkimusten mukaan näyttääkin, että kokonaiskulutus on laskenut, mutta riskikäyttäjien kulutus kasvanut.

Pandemian vaikutus näihin tunnistettuihin ongelmiin riippuu pitkälti siitä, miten nopeasti pääsemme palaamaan meille tärkeiden rutiinien ja harrastusten pariin. Ei ole varmaa, miten onnistumme säilyttämään pandemian hyvät opit ja pääsemään eroon huonoista.

Terveyspalvelujen tarjontaa on jouduttu supistamaan. Henkilöstöresursseja on tarvittu pandemian hallitsemistyöhön ja sairastuneiden hoitamiseen. Joitakin palveluja on vähennetty myös tarpeettoman tartuntariskin välttämiseksi.

Myös asiakkaat ovat itse rajoittaneet terveyspalvelujen käyttöä. Huolta ovat herättäneet muun muassa syöpäseulontoihin osallistuneiden määrän lasku ja perusterveydenhuollossa tunnistettujen pitkäaikaissairauksien määrän lasku. Nähtäväksi jää, pystymmekö kirimään tilanteen kiinni lähiaikoina vai muodostuuko tästä väestölle lisäsairastavuutta ja hoitovajetta.

Mikä onkaan se kansanterveyden sato, jota pandemian jälkeen korjataan? Ilmiselvää kuitenkin on, että ilman panostusta terveyden edistämiseen ja hyvään hoitoon, jää meille pandemiasta pysyvä arpi.

Kirjoittaja Tiina Laatikainen työskentelee THL:n
hyvinvointivaikuttajat-osaston johtajana.

Tilaa uutiskirje!

Pysy ajantasalla ajankohtaisimmista aiheista ja uusimmasta sisällöstä!

Next article