Markku Tervahauta
pääjohtaja, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Ennaltaehkäisy ja edellytykset hyvään elämään sosioekonomisesta asemasta tai asuinkunnasta riippumatta ovat avaintekijöitä kansantautien hillitsemisessä.
Kansanterveys ja kansantaudit ovat käsitteinä jääneet viime aikoina hieman historiallisiksi. Puhumme nykyään enemmän terveydestä, hyvinvoinnista ja arjen sujuvuudesta tai turvallisuudesta.
Terveys myy, mutta keskustelu suuntautuu usein yksityiskohtiin tai kapeisiin osa-alueisiin, kuten jonkin uutuusdieetin terveyshyötyihin ja -haittoihin tai yksittäisen valmisteen tai ruoka-aineen vaikutuksiin. Tällöin hämärtyy näkökulma siitä, että kohtuulliset, terveellisiksi tiedetyt elämäntavat edistävät hyvinvointia laaja-alaisesti ja ovat monen kansantaudin parasta ennaltaehkäisyä. Vaikuttava ennaltaehkäisy on aina kannattavampaa, kuin hoitotoimenpiteisiin joutuminen.
Kansantauteihin voidaan laskea sydän- ja verisuonitaudit, niin sanottu aikuistyypin diabetes, astma ja allergiat, krooniset keuhkosairaudet, syövät, muistisairaudet sekä tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet. Näiden joukkoon on noussut henkinen puoli, mielenterveys ja hyvinvointi. Psyykkisiä voimavaroja tarvitaan edellytyksenä kaikelle toimintakyvylle ja kuntoutumiselle. Kun jaksamme olla aktiivisia, elämä tuntuu yleisemmin antoisalta ja hyvältä. Kansantautien ehkäisyssä onkin nykyään kyse kunkin voimavarojen rakentamisesta.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tavoitteena on olla mukana luomassa tiedollisia ja toiminnallisia edellytyksiä kaikkien Suomessa asuvien hyvään elämään – sosioekonomisesta asemasta tai asuinkunnasta riippumatta. Onnistuessamme luomme tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa ja eriarvoistumiskehitys voidaan pysäyttää.
Lue myös: Pirkko Mannola: On tärkeää kuunnella omaa kehoa
Väestöryhmien terveys- ja sosiaalisten erojen kaventaminen vaatii monitoimijaista kehittämistä ja yhteistyötä sekä kansallisella tasolla että paikallisesti – myös sosiaali- ja terveydenhuollon uudistumisen avulla. Onnistuessaan uudistus voi luoda alueelliselle ja paikalliselle toiminnalle hyviä edellytyksiä tieto- ja tutkimusperustaisena, esimerkiksi uudenlaista geenitietoa hyödyntävänä kansantautien ehkäisynä ja tuloksellisempana hoitona. Sote-uudistus onkin hyvä nähdä erityisesti toimintatapojen kehittämisenä.
Kaikilla meillä on rooli kansanterveyden edistämisessä ja kansantautien hillitsemisessä.
Tarvitaan useiden eri tahojen yhteiseen tavoitteeseen tähtäävää työtä, kuten perusopetuksen, välituntitoiminnan, liikunta- ja kulttuuritoimen, työpaikkojen sekä järjestöjen panosta, sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden lisäksi. Kauppa ja elinkeinoelämäkin voivat olla kehittämässä ilmapiiriä vastuullisuus- ja terveysnäkökulmasta hyvään suuntaan. Ajatellaan vaikka ehkäisevää päihdetyötä ja alaikäisten mahdollisuutta ostaa alkoholijuomia ja tupakkatuotteita kaupasta tai ravintolasta.
Kaikista tärkein terveyden edistäjä on kuitenkin jokainen meistä omalla kohdallaan. Oma perhe, läheiset, sukulaiset ja ystävät – kaikilla meillä on rooli kansanterveyden edistämisessä ja kansantautien hillitsemisessä. Jokainen voi itse toimia ennaltaehkäisevästi niin, että välttyy varhaiselta sairastumiselta jopa kokonaan tai iän myötä kehittyvä rappeumasairaus puhkeaa mahdollisimman myöhään.
Teemme päivittäin arjessa monia elämäntapoja koskevia valintoja: nukummeko riittävästi, käytämmekö portaita vai hissiä, mitä syömme lounaalla, miten perheemme – toivottavasti yhdessä – ruokailee illalla sekä miten pidämme huolta parisuhteesta ja läheisistä. Tällä kaikella on merkitystä siinä, kuinka hyvin ylläpidämme tasapainoista elämää.