Etusivu » Hengityselimet » Ilman pienhiukkaset ovat iso terveyshaitta
Hengityselimet

Ilman pienhiukkaset ovat iso terveyshaitta

Ilman pienhiukkaset
Ilman pienhiukkaset
Kuva: Adobe Stock

Ihmisen toiminnasta syntyvät ilman pienhiukkaset aiheuttavat Suomessa vuosittain noin 1600 ennenaikaista kuolemaa sydän-, verisuoni- ja hengityselinsairauksiin.

Noin kaksi kolmannesta väkirikkaan Etelä-Suomen ulkoilman pienhiukkasista tulee kaukokulkeumana maamme rajojen yli lähialueilta tai Keski-Euroopasta. Niiden arvioidaan olevan syynä suurimpaan osaan Suomessa tapahtuvista ilmansaastekuolemista.

– Jopa puolet asunnon ulkopuolisen ilman polttoperäisten pienhiukkasten pitoisuudesta tunkeutuu asunnon sisään talvikaudellakin, jolloin ikkunoita pidetään yleensä harvoin auki, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n Ympäristöterveysyksikössä toimiva ylilääkäri, dosentti Raimo O. Salonen.

Suurimmat kotimaiset pienhiukkasten päästölähteet ja terveys­ongelmien aiheuttajat esikaupungeissa ja taajamissa tulevat sen jälkeen olemaan pientalojen puulämmitys ja saunankiukaat sekä katupöly, jota muodostuu ajoneuvojen renkaiden, jarrujen ja muiden metalliosien kulumisesta, asfaltin kulumisesta, ja liukkauden torjunnassa käytetystä kivi­aineksesta.

Terveyshaittojen kirjo on suuri

Katupölystä suurin osa on karkeita hiukkasia, jotka ärsyttävät silmiä, nenää ja kurkkua. Osa pienemmistä karkeista hiukkasista kulkeutuu keuhkoputkiin, jolloin ne voivat pahentaa astmaa sairastavien oireita ja lisätä varsinaisten pienhiukkasten ohella keuhkojen bakteeritulehduksia. Samaan aikaan oleva kevään siitepölykausi voimistaa monen hengityssairaan kokemia katupölyhaittoja.

Jatkuva altistuminen pienhiukkasille aiheuttaa veressä matala-asteista tulehdusta, joka voi edistää valtimoiden seinämän paksuuntumista, kohottaa verenpainetta sekä lisätä veren kohonneen hyytymistaipumuksen takia sydän- ja aivoinfarktin riskiä. Pitkäaikaisen puun pienpolton savuille altistumisen on todettu lisäävän keuhkosyöpäriskiä.

– Pienhiukkaset aiheuttavat keuhkojen ääreisosissa kudostuhoa ja tulehdusta, jolloin ne vaikuttavat myös keuhkojen ja sydämen toimintaa sääteleviin autonomisiin hermoihin. Korkeat tuntipitoisuudet voivat äkillisesti supistaa astmaatikon keuhkoputkia ja aiheuttaa sydänsairaalle henkilölle rytmihäiriöitä, varoittaa Salonen.

Asunnon sisäilman puhtauteen kannattaa jokaisen panostaa

Itsensä suojaaminen ulkoilman epäpuhtauksilta on tärkeää erityisesti kroonisia sydän-, verisuoni- ja hengityselinsairauksia sairastaville ja pienille lapsille, neuvoo Salonen.

Poistoilmapuolella oleva karkea­suodatin estää huonepölyä likaamasta lämmönvaihdinta, jonka läpi tulo- ja poistoilma kulkevat toistensa kanssa ristiin. Hyvin tärkeää on vaihtaa suodattimet säännöllisesti, yleensä noin puolen vuoden välein keväällä ja syksyllä, mutta esimerkiksi runsaiden puunpolton savujen ympäristössä niitä voi joutua vaihtamaan useamminkin puhtaan tuloilman varmistamiseksi. Taloyhtiöiden kannattaa huolehtia suodattimien säännöllisistä yhteistilauksista ja varmistaa, että asukkaat osaavat vaihtaa ne tai pyytää huoltoyhtiötä huolehtimaan suodattimien vaihdosta. Yhteistilauksessa säästyy rahaa ja säännöllinen suodattimien vaihto pitää asuntojen ilmanvaihtokanavat puhtaina.

Suurimpana ongelmana vanhemmissa asunnoissa Salonen pitää riittämätöntä ilmanvaihtoa, joka johtuu useimmiten liian pienestä tuloilman saannista. Riittämättömän ilmanvaihdon tunnistaa sisäilman tunkkaisesta hajusta ja ikkunatuuletuksen tarpeesta talvellakin.

Nykyisin on helppoa ja suhteellisen edullista korjata vanhan asunnon tuloilman saanti riittäväksi, sillä rautakaupoistakin on saatavissa ulkoilman lämpötilan mukaan automaattisesti säätyvät tuloilmaventtiilit. Tuloilman lisäystä suunnitellessa kannattaa varmistua, että asunnon poistoilmajärjestelyt ovat kunnossa tai korjata niissä esiintyvät puutteet samanaikaisesti asiantuntijan avustamana.

Next article