Koskaan ei ole liian myöhäistä tehdä liikunnasta omaa elämänlaatua lisäävä harrastus. Ikä, kunto ja terveydentilamme vaikuttavat mahdollisuuksiin valita erilaisten lajien välillä, mutta tärkeintä on liikkeelle lähteminen. Liikunta ylläpitää terveyttä ja on pitkäaikaissairaalle lääkettä.
Suosittelen liikkumista säännöllisesti, yhteensä 2,5 tuntia viikossa ja useana päivänä reippaasti. Asiointi- ja hyötyliikunta voivat olla osa harjoittelua.
Lihaskunnon ja liikehallinnan ylläpito on tärkeää kaikissa elämänvaiheissa. Jos kunto huononee pitkäaikaissairauden takia, kannattaa aktiivisuutta ylläpitää kotioloissa tekemällä itsenäisesti mahdollisimman paljon päivittäisiä askareita.
Kiireestä ja suorituspakosta on yleensä haittaa, joten omaan liikuntaan ja liikuntakyvyn ylläpitoon kannattaa erikseen varata aikaa. Tavoitteet motivoivat ja ne kannattaa asettaa oman suorituskyvyn mukaisiksi. Pienemmissä osatavoitteissa onnistuminen kannustaa jatkamaan harjoittelua. Yhä useampi tavallinen arkiliikkuja kysyy nykyisin vinkkejä omaan harjoitteluunsa liikunnan asiantuntijalta ja se on hyvä asia.
Tavoitteet motivoivat ja ne kannattaa asettaa oman suorituskyvyn mukaisiksi.
Hengästymistä ei kannata pelätä edes hengityssairaan. Kuormittava harjoitus aiheuttaa hengästymistä ja joskus myös hengenahdistusta. Ne ovat merkkejä siitä, että harjoittelu on tehty kuntoa kohottavasti. Hengitystä voi tasoittaa tauoilla ja rauhoittamalla hengitys hitaalla ulospuhalluksella. Hengityssairaat voivat tarvittaessa käyttää avaavaa lääkettä.
Kunnon kohottaminen onnistuu paremmin, kun on kaveri, jonka kanssa lähtee liikkeelle. Kesällä hyvät ja lämpimät säät yleensä madaltavat liikuntakynnystä. Moni on huomaamattaan ulkona enemmän ja askelmäärät karttuvat. Nyt onkin oiva aika rakentaa uusia tottumuksia viikkorutiineihin. Se on pohja, joka kantaa pitkälle.
Lue myös: Suojaa keuhkot pakkasella
Kirjoittaja Mervi Puolanne on Hengitysliitto ry:n järjestöjohtaja.