Jo lääketieteen isäksi kutsuttu Hippokrates käytti rohdoskasveja opetustensa lisänä. Nykyisin kiinnostus rohdoskasveja kohtaan on jatkuvassa kasvussa ja niiden lääketieteellisiä vaikutuksia tutkitaan suurella mielenkiinnolla yliopistoissa ympäri maailmaa.
Kasvirohdosvalmisteet ovat Suomessa Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean hyväksymiä lääkevalmisteita, joiden vaikuttavat aineet ovat kasviperäisiä aineita tai kasvirohdostuotteita. Niitä myydään apteekkien lisäksi luontaistuote- ja vähittäiskaupoissa.
Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnan professori Yvonne Holm kertoo, että rohdosyrttien ”kolme suurinta ja tutkituinta” ovat punahattu, mäkikuisma ja sahapalmu.
– Punahatun on todettu ehkäisevän flunssaa ja lyhentävän sen kestoa. Mäkikuismaa käytetään lievän masennuksen ja ahdistuksen hoitoon ja sahapalmua puolestaan lievittämään miesten eturauhasvaivoja, Holm kertoo.
Myös siankärsämöstä, voikukanjuuresta ja koivunlehdestä löytyy runsaasti tutkimustietoa. Niitä käytetään muun muassa yleislääkkeenä, allergioiden hoidossa sekä teen muodossa nautittuna nesteenpoistajina.
– Yleisesti ottaen villiyrttien käyttäminen ruoanlaitossa sekä kaikenlainen lähiluonnossa hortoilu ovat nykyisin varsin muodikkaita. Ne ovat myös nykypäivän tapoja elävöittää muinaista perinnetietoa, Holm toteaa.
Punahatusta lisää vastustuskykyä
Punahattu eli auringonhattu on asterikasvi, jonka rosanväriset terälehdet antavat lerppareunaisen aurinkohatun vaikutelman. Punahattu on kotoisin Pohjois-Amerikan intiaanialueilta, jossa sitä pidettiin suoranaisena ihmelääkkeenä. Intiaanit hoitivat punahatulla kaikkea päänsärystä vatsavaivoihin ja tulehdussairauksista käärmeenpuremiin.
Nykyisin punahattua suositaan etenkin flunssatautien hoidossa. Zürichin yliopistosairaalassa tehtiin hiljattain tutkimus punahatun vaikutuksista lasten kausiflunssien ehkäisyssä ja hoidossa.
– Tutkimuksessa mukana olleilla, 4–12-vuotiailla lapsilla oli keskimäärin 6-8 kausiflunssaa vuoden aikana. Tutkimuksen aikana punahattuvalmistetta saaneiden lasten flunssatautien määrä väheni. Myös kuumepäivien määrä väheni merkittävästi, Holm kertoo.
Virusten torjuja
Holmin mukaan punahatulla on havaittu olevan myös suora antiviraalinen vaikutus, mikä tarkoittaa sitä, että se tuhoaa limakalvoilla eläviä viruksia.
– Punahattu vahvistaa elimistön omaa puolustuskykyä. Se aktivoi veren valkosoluja ja hyökkää flunssavirusten kimppuun. Lieventämällä flunssaa myös jälkitautien esiintyvyys vähenee huomattavasti.
Yvonne Holm sanoo, että sveitsiläisissä sairaaloissa punahattua ja muita yrttivalmisteita käytetään yleisesti perinteisen lääkehoidon rinnalla.
– Vuonna 2009 pidetyssä kansanäänestyksessä kansa päätti, että täydentävät hoitomuodot nostetaan sairaaloihin perinteisen länsimaisen lääketieteen rinnalle. Mielestäni se on erittäin hyvä, sillä täydentävistä hoitomuodoista on harvoin vakavia haittoja ja toisaalta joillekin niistä voi olla suurta apua, Holm päättää.