Janne Juvakka
toiminnanjohtaja, Suomen Diabetesliitto ry
Jos diabetes olisi kaupunki, olisi se jo Suomen toiseksi suurin heti Helsingin jälkeen. Väkimäärä olisi lähes sama kuin Espoossa ja Vantaalla yhteensä.
Diabetesta sairastaa arviolta puoli miljoonaa suomalaista, heistä kolmella neljästä on tyypin 2 diabetes. Yli sadalla tuhannella 70 vuotta täyttäneistä on diabetes, ja raskausdiabetes todetaan joka viidennellä raskaana olevista naisista.
Diabetes ei satu, mikä tekee siitä salakavalan. Tyypin 2 diabeteksen oireet voivat olla niin vaimeita, että niihin tottuu. Verensokeri voi olla huomaamatta koholla vuosia, mikä altistaa lisäsairauksille. Pahimmillaan ensioireena voi olla vaikkapa sydänkohtaus.
Ainakin 80 % tyypin 2 diabetestapauksista on ehkäistävissä terveillä elintavoilla, vaikka perimällä on sen synnyssä iso merkitys. Keskeistä on terveellisen painon ylläpito.
Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy kannattaa inhimillisesti ja kansantaloudellisesti. Diabetesriskissä olevien 40–80-vuotiaiden odotetut elinaikaiset diabetekseen liittyvät yhteiskunnalliset kokonaiskustannukset ovat lähes yhdeksän miljardia euroa. Elintapainterventioiden avulla kustannuksia voitaisiin varovasti arvioiden vähentää kahdella miljardilla eurolla.
Diabetes ei satu, mikä tekee siitä salakavalan.
Diabetes on hoidollisesti poikkeuksellinen pitkäaikaissairaus. Sitä sairastava vastaa hoidosta pääosin itse, ja tekee useita hoitopäätöksiä joka ainoa päivä. Silti diabeteksen omahoito ilman kunnollista ammatillista ohjausta, arjen tukea ja seurantaa on arvailua.
Koronaviruksen vuoksi diabetesta sairastavien omahoidon tuki on paikoin heikentynyt: seurantakäyntejä perutaan tai siirretään myöhemmäksi. Jos terveyshuolia on, ammattiavun piiriin pitää myös uskaltaa lähteä. Diabetes ja sen riskitekijät lisäävät vaikeampien covid-19
-tapausten riskiä. Ei ole yllättävää, että moni diabeetikko on kokenut korona-ajan ahdistavana.
Lisää panostusta ennaltaehkäisyyn ja hoitoon
Diabeteksen ehkäisy ja hoito vaatii tehostamista. Riittämätön panostus maksettaisiin tulevina vuosina satojen tuhansien diabeetikoiden heikentyneenä terveytenä ja toimintakykynä sekä kalliina lisäsairauksina, jotka yhdessä moninkertaistavat diabeteksen inhimilliset ja yhteiskunnalliset kustannukset.
Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy ja laadukas diabeteshoito ovat mahdollisuus vahvistaa hyvinvointia ja hillitä julkisten menojen kasvupainetta. Diabeteksen ehkäisyyn ja hoitoon panostaminen on itsensä takaisin maksava investointi, ei kuluerä.