Juha Viertola
toiminnanjohtaja, Suomen Diabetesliitto ry
Diabetesta sairastavalle hoito ja lääkkeet ovat elämää ylläpitäviä. Hyvä hoitotasapaino edistää terveyttä ja hyvinvointia sekä ennaltaehkäisee lisäsairauksia.
Hyvinvointialueet valmistelevat tällä hetkellä muutoksia hoidon ja siihen liittyvien palveluiden järjestämiseen – näillä muutoksilla tulee olemaan pitkäaikaisia vaikutuksia ihmisten arkeen.
Diabetesta sairastaville hoitotarvikkeiden saatavuus on merkityksellisessä asemassa. Entisestä kuntakohtaisesta hoitotarvikejakelusta on osin siirrytty ja tullaan siirtymään hyvinvointialuekohtaisesti organisoituun jakeluun. Tämä muuttaa monen diabetesta sairastavan hoitotarvikkeiden saantia.
Diabetes on monimutkainen sairaus, joka vaatii aktiivista omahoitoa.
Jos hyvinvointialue siirtyy käyttämään Postin jakelupisteitä, niin monilla hoitotarvikkeiden saatavuus paranee ja helpottuu. Osalle muutos voi merkitä hakumatkojen pidentymistä. Tämä vaatii uuden opettelua. Hyvinvointialueilta toivoisi asian aktiivista seurantaa siihen, onko lopputulos joillekin huomattavia vaikeuksia aiheuttava.
Diabetes on monimutkainen sairaus, joka vaatii aktiivista omahoitoa. Sairaudesta ei pääse lomalle. Diabetesta sairastavien mukaan psykososiaalinen tuki sairauden omahoitoon on tällä hetkellä riittämätöntä. Asia käy ilmi Diabetesbarometri 2023 -selvityksestä, jonka Diabetesliitto julkaisee 15. marraskuuta. Hyvinvointialueiden tulisi suunnata tähän resursseja, koska hyvä omahoito ja hoitotasapaino ennaltaehkäisevät lisäsairauksien syntyä ja siten edistävät diabetekseen sairastuneen terveyttä ja hyvinvointia. Samalla terveydenhoidolle lisäsairauksista koituvat kustannukset pienenevät.
Barometrin ennakkotietojen perusteella diabetekseen sairastuneilla olisi halua käyttää nykyistä enemmän terveydenhoidon digitaalisia palveluita. Tämä kannattaisi palveluiden tarjoamisessa ottaa aktiivisemmin huomioon, vaikka julkisessa keskustelussa terveysasemien seinien sijainnilla vaikuttaa olevan keskeisin merkitys palveluiden tason mittaamisessa.
Sote-kustannusten kasvun hillitseminen ja säästökeskustelu hallitsevat mediatilaa. Selvää on, että kustannusvaikuttavilla hoitojärjestelyillä voidaan päästä hyviin hoitotuloksiin sen sijaan, että keskitytään keskustelemaan seinien paikoista. Diabeteksen hoidossa ajantasaisen terveysteknologian hyödyntämisellä ja digitaalisilla palveluilla voidaan saavuttaa hyvä hoitotasapaino. Uskalletaanko tähän panostaa mahdollisuutena vai onko uhkana vain säästötalkoot?