Monelta hyvinvointialueelta puuttuu toimiva malli, joka tukee potilaita lääkityksen, elintapojen ja muun jatkohoidon seurannassa. Tämä näkyy potilaiden LDL-arvoissa.
Sydän- ja verisuonisairaudet ovat vuodesta toiseen kärjessä suomalaisten kuolinsyytilastoissa, vaikka niiden ehkäisyssä ja hoidossa on selvästi edistytty viime vuosikymmeninä. Endokrinologian erikoislääkäri Riku Kivirannan mukaan nämä sairaudet kuitenkin harvoin johtuvat vain yhdestä tekijästä, kuten kohonneesta verenpaineesta tai korkeista kolesteroliarvoista. Kiviranta on aiemmin toiminut Amgenin lääketieteellisenä johtajana.
– Usein taustalla on joukko riskitekijöitä, joihin vaikuttavat niin geneettinen alttius, elintavat kuin potilaan kokonaisvaltainen terveydentilakin.
Julkisessa keskustelussa sydänsairauksista puhutaan toisinaan elintasosairauksina. Elintavat ovatkin yksi tekijä, joka voi lisätä sydän- ja verisuonitautien riskiä sekä itsenäisesti että voimistamalla perinnöllisten tekijöiden vaikutusta.
– Esimerkiksi tupakointi, ylipaino, kohonnut verenpaine ja korkea kolesteroli ovat merkittäviä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä. Moniin näistä voi vaikuttaa omilla valinnoilla, vaikka kaikki eivät ole täysin yksilön hallittavissa, Kiviranta sanoo.
Sydän ei sairastu yhdessä yössä
Useat sydän- ja verisuonitaudit, kuten sepelvaltimotauti, kehittyvät hitaasti, ja niiden taustalla olevat riskitekijät voivat vaikuttaa elimistöön jo vuosia ennen ensimmäisiä oireita. LDL-kolesterolilla on keskeinen rooli valtimoiden ahtaumien synnyssä.
– Kolesteroli on välttämätön aine ihmisen kehossa, mutta liiallinen määrä LDL-kolesterolia, eli niin sanottua huonoa kolesterolia, alkaa kerääntyä valtimoiden seinämiin. Tämä voi ajan myötä johtaa valtimoiden ahtautumiseen, Kiviranta toteaa.
Ahtaumat heikentävät verenkiertoa ja altistavat Kivirannan mukaan vakaville sydänsairauksille.
– Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että mitä matalampi LDL-kolesterolin pitoisuus on, sitä pienempi on riski sairastua sepelvaltimotautiin.
Elämäntapamuutoksilla voidaan vaikuttaa kolesteroliarvoihin. Kovaa rasvaa sisältävä ruokavalio nostaa LDL-kolesterolia, kun taas pehmeiden rasvojen käyttö tukee sydämen ja verisuonien hyvinvointia. Kiviranta muistuttaa myös liikunnan suotuisista vaikutuksista sydänterveyteen.
– Säännöllinen liikunta on hyväksi sydämelle ja mielelle. Samalla se tukee painonhallintaa ja vähentää tyypin 2 diabeteksen riskiä.
Jos Kivirannan pitäisi nimetä yksi toimenpide, joka kannattaa tehdä sydänterveyden kannalta heti, se olisi tupakoinnin lopettaminen.
– Tupakointi vaurioittaa verisuonia, heikentää veren hapenkuljetuskykyä ja lisää veren hyytymistaipumusta. Kaikki nämä altistavat vakaville sydän- ja verisuonisairauksille.
Varsinainen hoitopolku alkaa vasta sydäninfarktin jälkeen
Sydäninfarkti on valitettavan usein ensimmäinen merkki sydän- ja verisuoniterveyden heikentymisestä. Kuitenkin vasta infarktin hoitotoimenpiteiden jälkeen alkaa varsinainen hoitopolku, jolla pyritään estämään uusien sydäntapahtumien syntyminen.
– Sen yksi keskeisimmistä tavoitteista on saada potilaan riskitekijät, kuten LDL-kolesteroliarvot ja verenpaine hallintaan. Infarktin hoidon jälkeen LDL-kolesteroliarvon tulisi kansainvälisten suositusten mukaan laskea alle 1,4 millimooliin litraa kohden, Kiviranta kuvailee.
Tavoitteen saavuttaminen ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Kivirannan mukaan monilta hyvinvointialueilta puuttuu systemaattinen seurantamalli, mikä voi johtaa siihen, että potilaat jäävät ilman riittävää ohjausta ja tukea.
– Olisi hyvin tärkeää, ettei hoitopolku pääty sairaalassa annettuihin hoitoihin, vaan että potilas saa jatkuvaa tukea niin lääkityksen kuin elämäntapamuutostenkin osalta.
Ilman pitkäjänteistä seurantaa riskitekijät voivat jäädä hallitsematta, vaikka lääkehoito olisi aloitettu ajallaan.
– Onnistunut jatkohoito edellyttää etenkin alkuun riittävää seurantaa ja lääkehoidon säätämistä, jotta potilas pääsee määritettyihin hoitotavoitteisiin. Tässä usein tarvitaan toimivaa yhteistyötä hoitohenkilökunnan, potilaan ja omaisten välillä, Kiviranta sanoo.
Myös potilaan oma ymmärrys hoitojen merkityksestä ja sitoutuminen niihin ovat ratkaisevia tekijöitä. Kiviranta muistuttaa, ettei kyse ole vain lääkityksen noudattamisesta, vaan myös aktiivisesta osallistumisesta oman terveydentilan ja arvojen seurantaan.
– On myös hyvä muistaa, että järkyttävyydestään huolimatta infarkti voi toimia tärkeänä herätyksenä, käännekohtana, jolloin viimeistään on aika tehdä muutoksia omassa elämässään.
Näin tuet sydäninfarktin jälkeistä toipumista:
• Noudata lääkärin ohjeita – ota lääkkeesi säännöllisesti ja käy sovituilla kontrollikäynneillä.
• Seuraa hoitotavoitteitasi – tiedä oma LDL-kolesteroliarvosi, verenpainetasosi ja tavoitteet, joihin sinun pitäisi pyrkiä.
• Tee elämäntapamuutoksia – lopeta tupakointi, syö terveellisesti ja liiku säännöllisesti lääkärin ohjeiden mukaan.
• Osallista läheiset – pyydä tukea perheeltä sekä ystäviltä ja etsi vertaistukea lähimmästä sydänyhdistyksestä.
FIN-145-0425-80007-4/2025
