Haastattelussa Allergia-, Iho- ja Astmaliiton viestintä- ja kumppanuuspäällikkö Niki Malmros.
Mitä nukkumishygienia tarkoittaa?
Kun vuoteen puhtaustaso on hyvä, nukkuu hyvin ja herää esimerkiksi ilman nenän tukkoisuutta, ihon kutinaa, silmien kirvelyä tai turpoamista. Joskus uusi sänky voi aiheuttaa astman kaltaisia oireita. Useimmiten ne ovat johtuneet uudesta sängystä lähtevistä hajuista.
Millainen on hyvä sänkyvalinta allergia- ja astmakotiin?
Sänky, joka ei haise miltään. Allergianäkökulmasta hyvässä sängyssä ei ole lainkaan liimoja, nikkeliä sisältäviä metalliosia tai pintakäsittelyaineita, kuten lian- ja homeenestoaineita tai pölypunkkisuojia. Materiaalien on tärkeää kestää 60 asteen vesipesu ja kaikista materiaaleista saa yleensä hyvin tietoa myyjiltä. Kannattaa siis kysyä, mistä materiaaleista tuotteet koostuvat ja missä ne ovat valmistettu.
Miten uuden sängyn hajua voisi välttää?
Tällä hetkellä näyttää siltä, että kuluttajien suosimalla viskoelastisella älyvaahtomateriaalilla on ajoittain muita vaahtomuoveja voimakkaampi uutuuden tuoksu ja siksi emme suosittele sitä hyvin herkille kuluttajille.
On myös huomattu, että tämän materiaalin on vaikeampi tuulettua kylmällä ilmalla. Näistä syistä materiaali on seurannassa ja sänkyä olisi hyvä tuulettaa valmistajan tiloissa 72 tuntia ennen ostajan kotiin toimittamista.
Kuinka usein sijauspatjat ja sänky tulisi vaihtaa?
Ihmisestä irtoaa joka yö sänkyyn kuollutta ihosolukkoa, hikeä, talia, ihovoiteita ja kuolaa. Lisäksi rakastelun jäljiltä patjassa voi olla siemennestettä. Vuode kaipaakin siistimistä joka viikko ja siksi säännöllisestä imuroinnista huolimatta esimerkiksi petauspatjan päällisen on hyvä olla irrotettava ja pestävä.
Sängyn käyttöikä on yksilöllinen ja se riippuu niin kehon ominaisuuksista, siivouksesta kuin materiaalien kestosta. Nykyään jousistojen sijaan sängyissä on usein monta kerrosta erilaisia vaahtomuoveja, joiden keston tietää parhaiten valmistaja.