Skip to main content
Etusivu » Näkö ja kuulo » Kuulosta huolehtiminen tukee arkea ja turvallista äänistä nauttimista
Kuulon heikkeneminen

Kuulosta huolehtiminen tukee arkea ja turvallista äänistä nauttimista

Tiina Hattunen muistuttaa, että muun muassa oikea-aikainen kuulonkuntoutus ja arjen ratkaisut auttavat kuulovammaista elämään täysipainoista elämää. Kuva: Kuuloliitto

Kuulon heikkeneminen tapahtuu usein huomaamatta – siksi kuulon säännöllistä tutkimista suositellaan 50 ikävuoden jälkeen myös niille, jotka eivät työskentele melulle altistavissa tehtävissä.

Kuulon heikkeneminen voi edetä niin vähitellen, ettei sitä itse huomaa. Sanat alkavat puuroutua taustahälyssä, kokouksissa väsyy nopeammin ja päivän päätteeksi olo on poikkeuksellisen uupunut. Oireita ei ehkä osata lainkaan yhdistää kuuloon, vaikka todellisuudessa kuulo-ongelmat ovat työikäisillä yleisiä ja yleistyvät selvästi viidenkymmenen ikävuoden jälkeen.

– Arviolta noin joka kymmenennellä työikäisellä on jonkinasteinen kuulonalenema, Kuuloliiton asiantuntija Tiina Hattunen toteaa.

Hän kuitenkin korostaa, ettei kuulovamma automaattisesti heikennä työkykyä tai estä työn tekemistä – kunhan kuuloa tuetaan ja kuntoutetaan oikea-aikaisesti. Kuulovammojen taustalla voi olla useita syitä.

– Melu on keskeinen riskitekijä ja edelleen yleisin ammattitauti. Pitkäkestoinen melualtistus voi aiheuttaa pysyvää kuulon heikkenemistä. Kuuloon vaikuttavat lisäksi perimä elintavat sekä erilaiset korvasairaudet.

Kuuntelun kuormittamien arki kevenee oikeilla ratkaisuilla

Kuulovammaisen arjessa kuuntelu kuormittaa aivoja ja voi johtaa kuunteluväsymykseen. Hattusen mukaan haastavat kuunteluolosuhteet, kuten taustahäly tai puutteellinen äänensiirto, lisäävät kuormitusta niin työssä kuin vapaa-ajallakin.

– Kokousmikrofonit ja muut apuvälineet sekä kuuloesteettömyyteen panostaminen helpottavat kuulemista merkittävästi.

Kuulon haasteet voivat vaikuttaa myös mielen hyvinvointiin. Avoimuus omasta kuulovammasta, yhteiset kommunikaatiokäytännöt ja vertaistuki tukevat jaksamista ja vuorovaikutusta.

– Työnantajalla on velvollisuus tehdä kohtuullisia mukautuksia, joista osa perustuu yhteisiin sopimuksiin ja osa rakenteellisiin ratkaisuihin, Hattunen sanoo.

Samalla hän muistuttaa, että jokaisen kuulopolku on yksilöllinen.

– Oikea-aikainen kuulonkuntoutus, arjen ja työympäristön ratkaisut ja mukautukset sekä läheisten ja vertaisten tuki auttavat kuulovammaista elämään täysipainoista arkea ja nauttimaan äänistä turvallisesti.

Next article