Etusivu » Tulevaisuuden terveydenhoito » Itä-Suomen yliopiston Harri Laihonen: Tulevaisuuden sotea johdetaan tiedolla
SOTE

Itä-Suomen yliopiston Harri Laihonen: Tulevaisuuden sotea johdetaan tiedolla

Itä-Suomen yliopiston sosiaali- ja terveysjohtamisen laitoksen professori Harri Laihonen. Kuva: Raija Törrönen

Digitalisaatio, tietojohtaminen ja vaikuttavuus ovat kolme sote-uudistuksen yhteydessä toistuvaa termiä, joiden parissa käytävät keskustelut näyttäytyvät valitettavan usein irrallisina projekteina.

– Digitaalinen muutos koskettaa meitä jokaista kaikilla elämän alueilla. Mutta digitaalisuus nähdään liian usein tietojärjestelmäprojektina tai yksittäisenä sovelluksena. Pitäisi käydä keskustelua siitä, mitä soten pitäisi olla tässä aikakaudessa. Uudelleenajattelu ei ole helppoa, mutta nyt olisi hyvä hetki pyrkiä eroon edes joistain muinaisjäänteistä. Toisaalta Suomi on edelläkävijä monella julkisen hallinnon osa-alueella, kaikkea ei tarvitse vetää alas vessanpöntöstä, sanoo Itä-Suomen yliopiston sosiaali- ja terveysjohtamisen laitoksen professori Harri Laihonen.

Tulevaisuuden sote on monilta osin digitaalinen ja sitä johdetaan tiedolla. Kyseessä on iso yhteiskunnallinen muutos. Kansalaisten odotukset, tapa organisoitua ja tehdä työtä sekä keinot olla yhteydessä niin työssä kuin vapaa-ajallakin ovat murroksessa. Kaikki muuttuu digitalisaation seurauksena ja mahdollistamana.

Sote-järjestelmän tulee pyrkiä vaikuttavuuteen

Sote-palveluiden on kehityttävä muutoksen mukana. Niiden on oltava saatavilla ja kansalaisen tukena elämän eri tilanteissa tämän päivän yhteiskunnan edellyttämällä tavalla. Digitaalisessa maailmassa ei ole enää oleellista kuka tekee, vaan miten palvelu yhdistää mahdollisimman tehokkaasti ja tasavertaisesti palvelun tarvitsijoita ja tarjoajia. Hallinnon uudistuksessa ei saa unohtaa palvelua eikä hyvinvointiyhteiskunnan arvoja.

Data ja sen tehokas hyödyntäminen mahdollistavat sote-järjestelmän tehokkuuden ja vaikuttavuuden kasvattamisen.

– Digitaalinen muutos mahdollistaa ja tukee palveluiden integraatiota. Kyse ei kuitenkaan välttämättä ole samasta integraatiosta, jota on tavoiteltu vuosikymmeniä. Palveluiden ja päätöksenteon keskittämisen ja hajauttamisen kysymykset näyttävät erilaisilta alustatalouden aikakaudella. Kyse on hallinnollisen integraation sijaan enemmän tiedon ja osaamisen integraatiosta, siitä miten sote-ammattilaisten työ ja vapaa-aika integroituvat tai siitä, miten asiantuntija ja asiakas tulevat yhteen digitaalisessa maailmassa. Tarvitaan alustatalouden logiikkaa, Laihonen painottaa.

Digitaalinen muutos on tietojohtamista – kyse on tietoresurssien uudelleenmäärittelystä ja -asemoinnista. Data ja sen tehokas hyödyntäminen mahdollistavat sote-järjestelmän tehokkuuden ja vaikuttavuuden kasvattamisen. Mikäli digitalisaatio tulkitaan edellä kuvatun mukaisesti modernin yhteiskunnan ominaisuutena, on järjetöntä erottaa johdettava maailma sekä johtamisen tavat ja keinot toisistaan. Mutta kenen johdolla ja millä foorumeilla rakennetaan tulkinta vaikuttavasta sotesta?

Yksi digitalisaation selkeä hyöty on mahdollisuus tehdä joustava ja mukautuva järjestelmä. Digitaalisessa ympäristössä voidaan tehdä kokeiluja, luoda skenaarioita ja tutkia toimintamallien vaikutuksia, joita on haasteellista tehdä reaalimaailmassa.

Pois siiloista kohti asiakkaiden auttamista

– Hyvinvointialueilla tulee tunnistaa tiedon strateginen merkitys ja tiedon tarjoamiin mahdollisuuksiin tulee tarttua yhdessä. Suomessa ollaan monessa siilossa jo pitkällä, mutta ajatellaan vielä liian kapeasti. Järjestelmän uudistaminen on jatkuva prosessi. Indikaattoritiedon olemassaolo on välttämätön, mutta ei riittävä ehto uudistumiselle. Tarvitaan ajattelutavan muutos. Käytännön mallit löytyvät kyllä, kun ajattelutapa muuttuu. Vaikuttavuutta syntyy vasta, kun tieto johtaa toimintaan, Laihonen muistuttaa.

Mitä mahdollisuuksia digitalisaatio tuo sote-alalle?

Next article