Skip to main content
Etusivu » Tulevaisuuden terveydenhoito » Suomi johtaa terveysteknologian kehitystä  
SOTE

Suomi johtaa terveysteknologian kehitystä  

Kuvassa Business Finlandin ohjelmajohtaja Tarja Enala. Kuva: Susanna Lehto, Business FInland

Suomella on kansainvälisesti katsottuna useita vahvuuksia terveysteknologian kehitystyössä. Yhteiskunta on pitkälti digitalisoitu ja tarjolla on osaavaa työvoimaa sekä huippututkimusta. Terveysteknologian kehitystä tukevat myös stabiili liiketoimintaympäristö ja kansalaisten luottamus viranomaisiin, tutkimukseen
ja tieteeseen.

– Nykyinen hallitus on jo neljäs peräkkäinen, joka tukee terveys- ja hyvinvointialan kasvustrategiaa. Lisäksi meillä on moderni lainsäädäntö, joka kiinnostaa ulkomailla, Health 360 Finlandin ohjelmajohtaja Tarja Enala Business Finlandista kertoo. 

Suomessa on uniikki terveysdatan käyttöä sääntelevä toisiolaki. Se mahdollistaa sosiaali- ja terveystietojen käytön asiakastyön ulkopuolisiin tarkoituksiin, kuten tutkimukseen, tilastointiin ja viranomaisohjaukseen. 

– Laadukasta terveysdataa on kerätty jo vuosikymmeniä ja kun kansalaisista suuri enemmistö sallii tietojensa käytön tutkimuksessa, tietokanta on tutkijoille aarreaitta.  

Kohti todellisen terveyden luomista  

Suomi on globaalisti vahva terveysalan niche-alueilla. Ulkomaiset sijoittajat ovat kiinnostuneita erityisesti terveysdatamme korkeasta laadusta, lääkeaineiden analytiikasta sekä ratkaisuista, joilla voidaan hoitaa syöpiä ja harvinaisia sairauksia.  

– Health 360 Finland-ohjelman fokuksessa on uusien teknologioiden kehittäminen dataa ja digitaalisuutta hyödyntämällä. Tavoitteena on siirtyä sairauksien hoidosta aitoon terveyden ylläpitoon.  

Vuoden 2025 alussa Business Finlandin rahoituksen määrävaltuudet kasvoivat. Sen avulla tuetaan terveysalan innovaatiotoimintaa, yhteiskehittämistä ja kansainvälistymistä. 

– Ohjelman ytimessä on yhteiskehittämisen edistäminen yritysten, tutkimuslaitosten, yliopistojen ja yliopistosairaaloiden välillä. Rahoitamme tutkimus- ja kehitysprojekteja 85 miljoonalla eurolla vuoden 2028 loppuun mennessä. 

Myös hyvinvointialueilla on mahdollisuus kehittää uusia teknologioita ja yliopistosairaalat voivat toimia alustoina innovaatioiden kehittämiselle ja testaamiselle. 

– Tutkimus- ja kehitystyö tarvitsee resursseja, jotta saamme uusia vientituotteita. 

Kiistämättömät vahvuutemme pitää vain saada nykyistä paremmin käyttöön, jotta Suomi voi jatkossakin olla globaali liideri terveysalalla ja digitaalisen terveyden edelläkävijä. On syytä innostua yhdessä kansainvälistymismahdollisuuksista, Enala visioi.

Next article