Digitalisaatio ja kehittyvä teknologia mahdollistavat modernin, ajasta ja paikasta riippumattoman sekä yksilön tarpeet tarkemmin huomioivan diabeteksen hoidon.
Uudet diabeteslääkkeet, insuliinipumppuhoito ja glukoositasapainon seurantamahdollisuudet ovat vaikuttaneet oleellisesti diabetespotilaiden hoitoon ja samalla myös elämänlaatuun. Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Leena Norvio sanoo, että tyypin 1 diabetekselle on ominaista veren glukoosin nopea vaihtelu.
– Glukoosi käyttäytyy arvaamattomasti, sillä sitä nostavien ja laskevien syiden nettovaikutusta on vaikeaa arvioida. Diabeteksen hoito on vaikeaa, hoidon ohjauksessa tekoäly pärjää jo nyt ihmistä paremmin.
Sensorointilaitteet mittaavat ja seuraavat ihonalaista kudosglukoosipitoisuutta jatkuvasti, jolloin glukoosin heilahtelua on helpompi hallita. Tulevaisuudessa sensoreista saadaan vielä nykyistä tarkempia ja käyttäjäystävällisempiä.
– Nykylaitteet mittaavat glukoosin ohuen, ihon alle asetetun anturin välityksellä. Lukema välittyy langattomasti lukijaan, joka voi myös olla insuliinipumppu tai älypuhelin. Kudosglukoosi on useimmiten riittävän tarkka hoitopäätösten perusteeksi, Norvio kuvailee.
Tiedot jaettavissa myös läheisille ja hoitohenkilökunnalle
Sensoreiden tietoja on jaettavissa myös läheisille muun muassa erilaisten älypuhelinsovellusten avulla. Tietoja voivat hyödyntää esimerkiksi vanhemmat diabetesta sairastavan lapsen hoidossa. Modernin teknologian avulla potilaiden ajantasaiset tiedot tallentuvat samalla automaattisesti pilvipalveluun.
– Pilvipalvelun avulla myös hoitohenkilökunta voi vaivattomasti seurata hoidon toteutumista, Norvio sanoo.
Potilaiden tapaamiset hoitohenkilökunnan kanssa perustuvat Norvion mukaan yhä enemmän pilvipalvelun avulla saatuun tietoon. Näin hoitosuunnitelma pysyy ajantasaisena ja apu kohdentuu oikea-aikaisesti sitä tarvitsevalle.
– Osa diabeetikkojen tavallisista tapaamisista terveydenhuoltohenkilökunnan kanssa voidaan hoitaa etäyhteydellä. Jatkossa myös hoidossa tullaan käyttämään entistä enemmän tekoälyä.