Etusivu » Tulevaisuuden terveydenhoito » Lääkäripulan takana monia syitä
Hoitotyön tulevaisuus

Lääkäripulan takana monia syitä

lääkäri
lääkäri
Rajaniemi toivoo, että julkiseen tervey- denhuoltoon palkattaisiin avustavaa henkilökuntaa ja työn tekemisessä olisi joustomahdollisuuksia. Kuva: Getty Images

Tuula Rajaniemi

puheenjohtaja, Lääkäriliitto

Julkisen terveydenhuollon lääkärivajetta pitäisi vähentää välittömästi ja pitkällä aikavälillä. Yksi ratkaiseva tekijä on työolojen kehittäminen.

Lääkäriliiton tekemän kyselyn mukaan julkisessa perusterveydenhuollossa on arviolta noin 300:n ja erikoissairaanhoidossa noin 600 lääkärin kokoaikaista työpanosta vastaava vajaus.

Erikoissairaanhoidossa pulaa on erityisesti psykiatriassa. Pienemmillä erikoisaloilla, kuten reumatologiassa ja neurologiassa, ei myöskään ole tarpeeksi erikoislääkäreitä.

Lääkärien työkenttä on muuttunut sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa. Hoidon tarve on lisääntynyt ja suuntautunut eri tavoin väestön ikääntyessä ja lääketieteen kehittyessä.

– Lääkärit haluavat tehdä työnsä mahdollisimman hyvin, mutta nykyisillä resursseilla se on vaikeaa, sanoo Lääkäriliiton puheenjohtaja Tuula Rajaniemi.

Rajaniemen mukaan yksi merkittävä perusterveydenhuollon lääkärivajeen tekijä on se, etteivät kunnat ole lisänneet lääkärien virkoja 20 vuoteen.

Ratkaisuja mietittävä yhdessä

Tällä hetkellä tarvittaisiin lisää yhteiskunnallista keskustelua siitä, kuinka paljon terveydenhuoltoon ollaan valmiita satsaamaan taloudellisesti nyt ja tulevaisuudessa.

Rajaniemi toivoo, että julkiseen terveydenhuoltoon palkattaisiin avustavaa henkilökuntaa ja työn tekemisessä olisi joustomahdollisuuksia.

– Lisäksi lääkärin olisi voitava hoitaa samaa potilasta usean vuoden ajan, sillä se koetaan työssä palkitsevana.

Lähivuosina eläkkeelle jäävistä lääkäreistä noin 60 prosenttia eläköityy kuntasektorilta. Vaikka lääkärin erikoistumiseen kuuluu 9 kuukauden työskentelyjakso terveyskeskuksessa, moni nuori lääkäri ei erikoistu yleislääketieteeseen eikä jää terveyskeskukseen töihin. Erikoistuvan lääkärin päätökseen vaikuttaa myös se, millainen työkokemus on ollut.

– Vanhemmat lääkärit saattavat puolestaan väsyä jatkuvaan opettamiseen ja siihen, että merkittävä osa kollegoista pysyy vain sen pakollisen 9 kuukauden ajan.

Yhä useampi valmistuva lääkäri on kotoisin Uudeltamaalta, joten muuttaminen pysyvästi terveyskeskuslääkäriksi johonkin muualle Suomeen ei välttämättä houkuttele. Rajaniemen mukaan tähänkin tulisi miettiä ratkaisuja yhdessä.

Next article