Etusivu » Tulevaisuuden terveydenhoito » Jäsentymätön työnkuva ja jatkuvat ylityöt kuormittavat hoitajia
Hoitotyön tulevaisuus

Jäsentymätön työnkuva ja jatkuvat ylityöt kuormittavat hoitajia

Jos haluamme maahanmuutosta apua sote-alalle, ja erityisesti sosiaalipuolelle, on valtion on tuettava kielenoppimista massiivisesti, sanoo SuPerin Silja Paavola. Kuva: Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry

Hoitajien tehtäviin kuuluu vähän kaikkea. Hoitotyö on jäänyt toimistohommien, siivouksen sekä lääke- ja ruumiinkuljetusten puristukseen.

STM:n työryhmän tavoitteena on saada rekrytoitua tukitoimiin niiden alojen ammattilaisia, jotta hoitajat ja lääkärit voivat keskittyä koulutustaan vastaaviin tehtäviin.

– Jos tukihenkilöt todella rekrytoidaan, syntyy toimiva kokonaisuus. Saamme paremmat edellytykset työssä viihtymiselle, kun jokainen tekee ammattitaitoaan vastaavia tehtäviä, sanoo SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola.

Rekrytointi helpottuu, kun työskentely-olosuhteet tukevat hyvinvointia

Sote-alalle hakeutuu ihmisiä, joita motivoi ihmisläheisyys ja vuorovaikutus. He turhautuvat, kun eivät pysty tekemään työtään parhaalla mahdollisella tavalla.

– Hoitotyö on kivaa ja monin tavoin palkitsevaa. Hoito ei ole rikki ja kun korjaamme hoivan ympärillä olevan maailman, hoitajien työhyvinvointi ja alan vetovoima paranevat, Paavola sanoo.

Pula sopivista työntekijöistä ratkeaisi osittain sillä, että koulutukseen olisi soveltuvuuskokeet.

– Hukkasuoritukset ovat yhteiskunnalle kalliita. Tällä hetkellä 70 prosenttia vetää tutkinnon läpi, eikä sitä kyetä nostamaan 80–85 prosenttiin, Paavola kertoo.

Alan vaihtaminen vaikuttaa työyhteisöihin paljon.

– Syntyy herkästi itseään ruokkiva negatiivinen pyöröovi-ilmiö. Keikkalaiset auttavat tietenkin, mutta eiväthän he voi tietää kaikkea. Vakituiset kuormittuvat liikaa eikä silloin ole kyse käsipareista vaan siitä, mitä kaikkea työhön ammatillisesti kuuluu, Paavola toteaa.

Onko työperäisestä maahanmuutosta ratkaisuksi sote-alan työvoimapulaan?

– Emme tiedä. Esimerkiksi filippiiniläiset tulevat sovitusti kolmeksi vuodeksi, kun toivottavaa olisi että työ on niin mielenkiintoista ja hyvää, että he haluavat jäädä tänne. Koko ajan vaihtuvat huonosti suomea puhuvat työntekijät ovat riski potilasturvallisuuden kannalta, Paavola kertoo.

Kuitenkin nyt jo tiedetään, että suomen kielen opetusta ei ole riittävästi tarjolla.

– Jos haluamme maahanmuutosta apua sote-alalle, ja erityisesti sosiaalipuolelle, on valtion on tuettava kielenoppimista massiivisesti, Paavola sanoo.

Next article