Etusivu » Tulevaisuuden terveydenhoito » Hoidon priorisoinnista pitää käydä laaja julkinen keskustelu
Hoitotyön tulevaisuus

Hoidon priorisoinnista pitää käydä laaja julkinen keskustelu

Voisiko yksi osa ratkaisua olla hallinnollisen tukihenkilöstön rekrytointi? Suomen Sairaanhoitajien Heljä Lundgren-Laine miettii. Kuva: Mikko Vähäniitty

Julkisella on nyt auki lähes 15 000 hoitajapaikkaa. Resurssipulaa pahentaa se, että henkilöstöstä on aina 20-25 prosenttia perhe- ja opintovapailla sekä sairauslomilla. Eläköityminen nousee jyrkästi ja vaikka jokaisen avoimen pestin rekrytoinnissa onnistuttaisiin, lain ja hoidon edellyttämä mitoitus ei täyty.

Hyvinvointialueet ovat jo aloittaneet, mutta resurssien käytöstä ei ole vielä keskusteltu julkisesti.

– Poliitikoilla pitää olla rohkeutta käydä tarvittavat, kipeätkin keskustelut hoitopalvelujen laadusta ja laajuudesta. Priorisointia ei saa jättää sote-ammattilaisten harteille, Suomen Sairaanhoitajien puheenjohtaja Heljä Lundgren-Laine sanoo.

Miten sote-alan toimintakykyä voisi kehittää?

– Hierarkiaa pitäisi purkaa reippaasti ja niin urapoluissa kuin johtamisessakin on paljon kehitettävää. Johtajien rekrytointi olisi fiksua antaa rekrytoijille, jotka osaavat markkinointiviestinnän ja tekevät ammatikseen henkilöarviointeja, Lundgren-Laine pohtii.

Hyvä tavoite johtajille taas olisi, että he kohtaisivat jokaisen hoitajan arvostavasti ja tasapuolisesti sekä yksilönä että ammattilaisena.

– Työntekijöiden jatkokoulutusta ja laajaa osaamista pitäisi hyödyntää nykyistä enemmän. Urapolkuja ja palkkausta olisi myös syytä kehittää niin, että hallinnollisen polun rinnalla olisi muitakin, Lundgren-Laine sanoo.
Voisiko yksi osa ratkaisua olla hallinnollisen tukihenkilöstön rekrytointi?

– Kun rekrytointi, HR, talous ja hallinto ovat oman alansa ammattilaisten käsissä, lähiesihenkilöt voivat keskittyä ydintehtäväänsä eli tukea hoitajia heidän työssään, Lundgren-Laine korostaa.

Nyt johtajien aika menee hallintoon, jota sote-alalla riittää henkilöstöbyrokratian ja aikataulutuksen ohella tarvikkeiden ja ruoan tilaamisessa.

– Teknologian hyödyntäminen on monesti aivan alkeellisella tasolla. Mitä voisi ratkaista teknologialla ja miten prosesseja pitäisi kehittää, jotta hyöty tulee ammattilaisille, asiakkaille ja potilaille? Ja hoitotyön laadunseurannalle on saatava kansallinen laaturekisteri. Kehitettävää siis riittää, mutta tarvitaan rohkeutta tarttua näihin asioihin, Lundgren-Laine kiteyttää.

Next article