Kirjoittaja Juha Viertola on Suomen Diabetesliitto ry:n toiminnanjohtaja.
Vuoden 2023 alussa toteutuu pitkään valmisteltu uudistus. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu siirtyy Manner-Suomessa 293 kunnalta ja 20 sairaanhoitopiiriltä 21 hyvinvointialueelle sekä Helsingin kaupungille ja HUS-yhtymälle.
Nykyisen kuntakohtaisen järjestämisvastuun takia diabeetikoiden hoidossa on tällä hetkellä merkittävästi eroja ja hoito ei ole valtakunnallisesti yhdenvertaista. Järjestämisvastuun muutoksessa mahdollisuudet yhdenvertaiseen hoitoon paranevat, ainakin aluekohtaisesti.
Hyvinvointialueet päättävät itsenäisesti rahoituksensa käytöstä, mutta rahoittajan eli valtion tulisi luoda kansallinen tahtotila sille, että hoitoon ja sen laatuun saa ja pitää panostaa. Hoitoteknologian kehityksessä hoitotarvikkeiden merkitys on kasvanut, kun tavoitellaan yksilötasolla hoitotasapainoa ja tuloksellista diabeteksen hoitoa. Hoitotarvikkeet tulisi nähdä kiinteänä ja maksuttomana osana hoitoa ja niiden luovutusperusteet diabeetikoille tulisivat olla valtakunnallisesti yhdenmukaisia. Panostus nykyteknologian mukaisiin hoitotarvikeisiin ja -välineisiin tuo pitkällä aikavälillä taloudellista säästöä.
Vuoden 2023 alusta diabeteksen hoidon laaturekisteristä tulee valtion talousarviosta rahoitettava, pysyvä laaturekisteri yhdessä kahdeksan muun terveydenhuollon kansallisen laaturekisterin kanssa. Diabeteksen hoidon laaturekisteriin kerätään tietoa diabetesta sairastaville annetuista hoidoista ja niiden vaikutuksista. Rekisteriin kerättävän tiedon avulla hoidon laatua voidaan seurata ja vertailla kansallisesti sekä hyvinvointialuekohtaisesti.
Terveydenhuollon laaturekisterien tiedoilla voidaan parantaa ja kehittää hoidon laatua, vaikuttavuutta ja potilasturvallisuutta sekä vertailla yhdenvertaisuuden toteutumista. Toistaiseksi terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämän yhdeksän terveydenhuollon laaturekisterin rahoitus on kuitenkin riittämättömällä tasolla. Rahoitusta tulisikin lisätä tulevina vuosina, jotta rekisteritietoa voitaisiin hyödyntää sairauksien hoidossa mahdollisimman kattavasti ja tehokkaasti.
Hoidon laadun seuranta on ainoa keino varmistaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tavoitteet hoidon laadun, saatavuuden ja yhdenvertaisuuden parantumisesta sekä kustannusten hallinnasta saavutetaan.