Etusivu » Tulevaisuuden terveydenhoito » Digitalisaatio sujuvoittaa hoitopolkuja
Diabeteksen hoito

Digitalisaatio sujuvoittaa hoitopolkuja

Business Finlandin rahoittaman ekosysteemin kehitysprojekteissa yhdistyy monialainen osaaminen ja ketterä yhteiskehittämisen toimintamalli. Kuva: Getty Images

Ennen hoidon tieteellinen kehitys perustui hoitotulosten keräämiseen, jonka jälkeen niitä tutkittiin. Nyt tietoa analysoidaan jatkuvasti ja automaattisesti työn lomassa. Tämä on suuri kulttuurimuutos.

– Toki perustutkimusta tarvitaan edelleen, mutta potilasdataa kerätään koko ajan. Ja se muuttaa hoitoa. Digitaaliset työkalut ovat kuin uusia lääkkeitä, niiden vaikuttavuutta pitää tutkia, toteaa HUSin kehittämisjohtaja Visa Honkanen.

Tietoa kertyy sekä ihmisten kirjaamana että terveydenhuollon laitteista.

– Jaan digitalisaation kahteen osaan. Toinen on kommunikaatioteknologia ja kaikki siihen liittyvä, toinen palvelujen tekeminen osittain tai kokonaan sähköisesti digitaalisessa ympäristössä, kuten opetusvideot, pelilliset harjoitteet, seuranta ja itsehoito. Covid-19 aiheutti digiloikan kommunikaatiossa, mutta itse palveluissa ei juuri tapahtunut muutosta, Honkanen sanoo.

Datan tuottajahinta

Suuri osa terveydenhuollon datasta ei ole rakenteellista. Koneesta tiedot siirtyvät suoraan ja virheettöminä, mutta ihmisten täytyy täyttää tiedot aina oikein ja halutussa muodossa. Tämä vaatii aikaa ja vaivaa.

– Proosamuotoisesta tekstistä on vaikeaa saada edes tekoälyllä ulos sellaista dataa, että sitä voisi käyttää edelleen hoidon seurannassa ja laadun parantamisessa. Odotukset luonnollisen kielen analytiikasta terveydenhuollossa ovat ainakin toistaiseksi olleet ylimitoitettuja, Honkanen huomauttaa.

Jos tiedon syöttäjä ei ole motivoitunut syöttämään tietoja oikein, ennen pitkää data alkaa muuttua puutteelliseksi.

Jos tiedon syöttäjä ei ole motivoitunut syöttämään tietoja oikein, ennen pitkää data alkaa muuttua puutteelliseksi.

– Sanotaan, että ”syntyy merkittäviä määriä dataa”. Dataa ei synny, vaan yleensä ihminen syöttää datan. Tälle työlle on annettava aikaa ja huolehdittava, että tiedon syöttänyt henkilö myös hyötyy kertyneestä datasta. Siksi on kiinnitettävä huomiota datan tuottajahintaan, Honkanen painottaa.

Palvelumuotoilulla voidaan vähentää portinvartijoita

Hoitopolkujen palvelumuotoilulla voidaan lisätä saatua apua per käynti, ja kun palvelut muodostavat sujuvan kokonaisuuden, on se myös kustannustehokasta.

– Ihmisiä ei pidä laittaa pelaamaan tasopeliä hoitaja–lääkäri–erikoislääkäri, vaan ohjata heti oikealle asiantuntijalle. Jos heti alussa katsotaan, että tässä tilanteessa hyvä fysioterapeutti auttaa parhaiten, ohjataan sinne. Jos potilaalla on hankala migreeni, ohjataan suoraan neurologille. Monessa tapauksessa oma yleislääkäri tietäisi parhaiten. Tässä oikean auttajan löytämisessä tekoälyllä voisi olla merkittävä rooli, toteaa Honkanen.

– Puhutaan, miten jotkut asiakkaat ruuhkauttavat terveydenhuollon. Mutta on aiheellista kysyä, kummasta asia on lähtenyt liikkeelle – asiakkaasta, joka käyttää jatkuvasti terveydenhuollon palveluita, vaiko järjestelmästä, joka ”käyttää” potilasta ilman, että asiakas saa ongelmaansa tarpeeksi apua? Terveydenhuolto ikään kuin käyttää näitä asiakkaita omiin prosesseihinsa sen sijaan, että pyrittäisiin pääsemään eroon palveluista, jotka eivät tuota, Honkanen jatkaa.

Yhteistyössä rakennetaan uusia digitaalisia innovaatioita

Vuonna 2017 perustetussa terveysteknologian ekosysteemissä yritykset ja terveydenhuollon asiantuntijat kehittävät yhdessä entistä parempaa hoitoa suomalaisille sekä menestyviä terveysteknologian vientituotteita. CleverHealth Networkin tuote- ja palveluinnovaatiot pohjautuvat HUS Helsingin yliopistollisen sairaalan laaja-alaiseen ja laadukkaaseen terveysdataan sekä klinikoiden huippuosaamiseen.

Business Finlandin rahoittaman ekosysteemin kehitysprojekteissa yhdistyy monialainen osaaminen ja ketterä yhteiskehittämisen toimintamalli. Tavoitteena on kehittää digitaalisia tuotteita, jotka hyödyntävät suomalaisia potilaita, tehostavat alan toimintatapoja sekä luovat mukana oleville yrityksille menestyksekkäitä vientituotteita.

– Kun yritys lähtee kehittämään lääkinnällistä laitetta, on sen sertifiointiprosessi huomattavasti kalliimpi kuin ei-lääkinnällisen, mutta toisaalta sillä pääsee markkinoille, joissa on huomattavasti enemmän tilaa, toteaa Honkanen.

Tilaa uutiskirje!

Pysy ajantasalla ajankohtaisimmista aiheista ja uusimmasta sisällöstä!

Next article