Joka kolmas suomalainen kohtaa syövän elämänsä aikana, mikä muuttaa sekä sairastuneen että läheisten arkea – samalla kokemustiedosta on tullut yhä tärkeämpi osa ihmislähtöisten hoitopolkujen kehittämistä.
Moni on ehkä vuodenvaihteessa luvannut itselleen elää terveellisemmin. Syödä terveellisesti, liikkua enemmän, lopettaa tupakoinnin tai alkoholin käytön. Terveelliset elämäntavat vähentävät riskiä sairastua syöpään, mutta myös moneen muuhun sairauteen ja usein tukevat fyysisen terveyden ohella myös mielen hyvinvointia. Itsestä huolehtiminen kannattaa aina.
Kaikkia syöpiä ei kuitenkaan voida ennalta ehkäistä. Joskus käy niin, että vaikka olisi elänyt esimerkillisen terveellisesti, sairastuu silti syöpään. Joka kolmas suomalainen sairastuu syöpään elämänsä aikana. Sen lisäksi, että lähes 40 000 suomalaista saa syöpädiagnoosin vuosittain, vaikuttaa läheisen syöpään sairastuminen kymmenien tuhansien läheisten, puolisoiden, lasten, vanhempien, sisarusten ja ystävien elämään.
Syöpä ei saavu tyhjiöön, vaan usein sairastuneen elämässä on käynnissä kaikenlaista. Syöpädiagnoosi sotkee suunnitelmat, oli sairastunut työelämässä tai eläkkeellä. Sairastuminen pakottaa ihmisen pois niistä tutuista rooleista, joiden kautta määrittelemme itsemme. Nämä roolit ovat myös tapa olla osallisena ja vaikuttaa, osana työyhteisöä ja yhteiskuntaa tai vaikkapa harrastusporukkaa. Kaksi kolmesta syöpään sairastuneesta paranee ja voidaan ajatella, että aika moni pääsee myös palaamaan omiin vanhoihin rooleihinsa melko hyvin – osa ei.
Syöpä voi vanhoista rooleista pois työntäessään kuitenkin tarjota uusia rooleja ja paikkoja, missä vaikuttaa ja olla osallisena. Nämä ovat usein paikkoja, joissa sairastuneelta toivotaan yhteiskehittämistyöhön omakohtaisen kokemuksensa kautta kertynyttä tietoa. Nämä ovat erityisiä paikkoja siinä, että toisin kuin kirjoista opittu tieto, kokemustietoon on ihmisellä itsellään omistajuus. Näissä paikoissa ihmisiltä pyydetään arvokkainta asiaa, mitä heillä on: omaa aikaa ja henkilökohtaisten kokemusten jakamista. Yksi tällainen paikka on ollut kansallinen syöpästrategia.
On arvokasta ja toiveikkuutta vahvistavaa, että kansallisessa syöpästrategiassa on huomioitu se, miten suunnitella palvelut ihmislähtöisiksi ja vahvistaa yksilön omaa toimijuutta hoitopolulla. Tämä on ollut mahdollista, koska strategian tekoon osallistui iso joukko syöpään sairastuneita, jotka jakoivat omaan kokemustietoonsa perustuvia näkemyksiä ja antoivat aikaansa yhteiskehittämiseen.
Haluamme kannustaa jokaista, jota syöpä on koskettanut, oman tai läheisen kokemuksen kautta, pitämään huolta itsestään ja läheisistään.
Artikkelin on kirjoittanut Suomen Syöpäpotilaat ry:n toiminnanjohtaja Jenni Tamminen-Sirkiä.
