Etusivu » Syöpä » Sopeutuminen etenee vaiheittain
Syöpä

Sopeutuminen etenee vaiheittain

Johanna Stenberg

psykologi

Jan-Henry Stenberg

psykologi

Tieto vakavasta sairastumisesta laukaisee psykologisen kriisin. Kriisin vaiheiden tunnistaminen auttaa sairastunutta ja hänen läheisiään.

Etukäteen ei voi varmaksi tietää, miten kukin reagoi syöpädiagnoosin aiheuttamassa psykologisessa kriisissä. Diagnoosin saamisen jälkeinen aika voidaan silti erotella neljään eri vaiheeseen. Vaiheita ovat sokki, reaktiovaihe, käsittelyvaihe ja sopeutuminen.

Sokissa ihminen ilmentää järkytystä syöpädiagnoosistaan eri tavoin. Jotkut saattavat purskahtaa itkuun tai huutaa. Toiset taas kieltävät tosiasiat tai ovat välinpitämättömän oloisia.

Sokin aikana ei pysty vielä käsittämään sairastumista syvällisesti. Saattaa lamaantua tai olla täysin turta.

Psykologit Johanna Stenberg ja Jan-Henry Stenberg kertovat, että sokkivaiheessa kannattaa antaa aikaa itselleen. Yksin ei ole hyvä jäädä.

– Ota mahdollinen apu vastaan, yritä levätä ja syödä. Tärkeintä on rauhoittaa tilanne, sanoo Jan-Henry Stenberg.

Johanna Stenberg kertoo, että sairastuminen aiheuttaa kriisin myös sairastuneen läheiselle. Silti läheinen on usein se, jonka pitää jaksaa pyörittää arkea. Psykologi neuvoo keskittymään aluksi vain välttämättömien asioiden hoitamiseen.

– Lisäksi on hyvä muistaa, että sairastunut aikuinen on autonominen perheenjäsen, kuten ennenkin.

Kaikki tunteet ovat sallittuja

Kun ymmärrys sairauden merkityksestä konkretisoituu, tulee reaktioiden aika. Reaktiovaiheessa tunteiden tunnistaminen ja nimeäminen saattavat olla keinoja helpottaa oloa. Tunteet voivat vaihdella esimerkiksi kauhun, pelon, huolen ja surun välillä. Myös katkeruus, häpeä ja syyllisyys ovat tavallisia tunteita reaktiovaiheessa.

Läheiset voivat tukea sairastunutta ymmärryksellään, olemalla läsnä. Lisäksi läheisen kannattaa tiedostaa, että kaikenlaiset tunteet ovat sallittuja hänellekin.

Reaktiovaiheen edetessä, vaikeita tunteita oppii sietämään, jolloin sairastumisen käsittely kokonaisuudessaan helpottuu.

– Toisilla on valtava tiedonjano, toiset eivät halua tietää sairaudesta ja sen hoitamisesta kuin välttämättömät asiat. Toisilla on tarve puhua asioista paljon ja toiset vetäytyvät omiin oloihinsa, Johanna Stenberg kertoo.

Käsittelyvaiheen jälkeen, ajan myötä, useimmat sopeutuvat sairauteen jollain tapaa. Sen hyväksyy osaksi elämää.

Sairauteen sopeutuessa elämänarvot saattavat muuttua. Jotkut ihmissuhteet voivat loppua, toiset vahvistua. Sairauteen liittyvästä vertaistuesta muodostuu monille sairastuneille tärkeä osa elämää. Potilasjärjestöillä on omia ryhmiä sekä sairastuneille että läheisille.

Jan-Henry Stenberg muistuttaa, että vaikka sairastumiseen liittyvä psykologinen kriisi etenee vaiheittain, käytännön elämässä se ei ole niin selkeää. Välillä voi tulla takapakkia.

Tärkeää on kyetä hyväksymään tapahtunut tosiasia ja sen vaikutukset itseen.

– Jos on tietoinen näistä eri vaiheista, niitä voi yrittää vähän ohjailla, Jan-Henry Stenberg sanoo.

Tilaa uutiskirje!

Pysy ajantasalla ajankohtaisimmista aiheista ja uusimmasta sisällöstä!

Next article