Rintasyövän hoitoa täsmennetään Suomessa Oncotype DX® -testillä, joka kertoo, ketkä hyötyvät leikkauksen jälkeisestä solunsalpaajahoidosta.
Rintasyövän toteaminen ohjaa potilaan kiireellisellä lähetteellä erikoissairaanhoitoon. Siellä diagnoosia tarkennetaan neulanäytteellä ja potilaan tilanteeseen sovitetuilla kuvantamistutkimuksilla, minkä jälkeen kokonaisuus arvioidaan moniammatillisessa kokouksessa rintakirurgin, syöpälääkärin, radiologin ja patologin yhteistyönä. Kokouksen linjaukset välitetään potilaalle, ja hoitolinjauksista neuvotellaan tarkemmin lääkärin vastaanotolla tutkimustulosten valmistuttua.
Geenitestaus tukee hoidon täsmällistä kohdentamista
– Hoitoon liittyviä ratkaisuja ohjaavat kasvaimen koko ja alatyyppi, mahdollinen leviäminen sekä potilaan ikä, toimintakyky, muut sairaudet ja hoitoon liittyvät toiveet, ylilääkäri Minna Jääskeläinen kertoo.
Paikallisen rintasyövän hoidossa voidaan hyödyntää leikkausta, lääkehoitoja ja sädehoitoa potilaan tilanteesta riippuen. Levinneessä taudissa hoito painottuu Jääskeläisen mukaan lääkehoitoon, ja leikkausta tarvitaan harvoin.
– Ratkaisu solunsalpaajahoidon tarpeesta ei aina ole yksiselitteinen. Hyvän ennusteen tilanteissa arviointia varten kehitetty menetelmä auttaa selvittämään, onko solunsalpaajahoidosta potilaalle hyötyä.
Suomessa solunsalpaajahoidon tarvetta koskevia päätöksiä ohjaa Oncotype DX® -testi. Se on vakiintunut hoitopolun alkuvaiheeseen niillä potilailla, joiden kasvaintyyppi täyttää käyttöaiheet, ja sen tuottama tieto ohjaa hoitopäätöksiä. Testi on tarkoitettu hormonireseptoripositiivisiin ja HER2-negatiivisiin kasvaimiin, joissa ennuste on hyvä ja solunsalpaajahoidon hyöty epävarma. Neula- tai leikkausnäytteellä tehdyn testin tulos valmistuu viimeistään kahdessa viikossa ilman erillisiä käyntejä.
– Geenitestin tuoma lisätieto voi vaikuttaa hoitosuunnitelmaan merkittävästi. Testin avulla voidaan arvioida sekä rintasyövän uusiutumisen riskiä että solunsalpaajahoidon hyödyllisyyttä, Jääskeläinen kertoo.
Testin tuottama Recurrence Score® -arvo nollasta sataan osoittaa, hyötyykö potilas leikkauksen jälkeisestä solunsalpaajahoidosta vai riittääkö hormonaalinen liitännäishoito. Geenitesti tunnistaa myös ne potilaat, joiden ennustetta solunsalpaajahoito voi parantaa. Jääskeläinen kuvailee testin vaikutuksen hoitopäätöksiin näkyvän potilaiden arjessa konkreettisesti.
– Moni potilas on välttynyt solunsalpaajahoidon haittavaikutuksilta, kuten infektioilta, hiusten lähdöltä ja uupumukselta.
Erityisesti työikäisillä tämä on merkinnyt nopeampaa paluuta arkeen, kun pitkälle sairauslomalle ei ole ollut tarvetta. Jääskeläinen näkee myös päätöksenteon selkiytyneen, kun ratkaisu perustuu luotettavaan testitulokseen eikä epätarkkoihin arvioihin. Selkeä hoitopäätös auttaa potilaita hahmottamaan hoitonsa kokonaisuuden ja hillitsee epätietoisuuden tunnetta, joka usein liittyy alkuvaiheen diagnoosiprosessiin.
– Tämä on paitsi keventänyt hoidon vaiheisiin liittyvää kuormitusta myös vahvistanut potilaiden luottamusta koko hoitoketjuun.
Solunsalpaajahoidon tarpeen vähentyessä myös myöhäishaittojen riski pienenee. Hoitojen kohdentuminen näkyy lisäksi sairaaloissa: työmäärä on keventynyt, kun liitännäissolunsalpaajahoitoja tehdään aiempaa harvemmin.
– On myös hienoa nähdä hyvinvoivia potilaita, joiden ei tarvitse käydä läpi rankkoja ja joskus vaarallisiakin hoitoja syövästä selviytyäkseen, Jääskeläinen huomauttaa.
Oncotype DX® -testi on käytettävissä kaikissa Suomen syöpäsairaaloissa niille potilaille, joiden kasvaintyyppi täyttää käyttöaiheet. Arvio testin soveltuvuudesta tehdään aina syöpälääkärin vastaanotolla, ja potilasvalinta perustuu Jääskeläisen mukaan suomalaiseen kelpohoitosuositukseen.
– Testin käyttöönotto on yhtenäistänyt hoitokäytäntöjä eri sairaaloiden välillä, sillä sen avulla päätökset perustuvat samoihin kriteereihin kaikkialla Suomessa.
Oncotype DX® on CE-merkitty lääkinnällinen laite. Artikkeli pohjautuu ylilääkäri Minna Jääskeläisen haastatteluun.
