Kaarlo Simojoki
päihdelääketieteeseen erikoistunut ylilääkäri, Mehiläinen
Alkoholiin ja muihin päihteisiin liittyvät ongelmat näkyvät työelämässä harvemmin humalaisena hoippumisena, mutta sitäkin useammin jaksamattomuutena, sairasteluna ja mielialan vaihteluna. Mehiläisen päihdepalveluiden ylilääkäri Kaarlo Simojoki muistuttaa, että päihteiden käyttö ei ole harvojen epäonnisten ongelma, vaan monen työyhteisön näkymätön riski.
Mehiläisen päihdelääketieteeseen erikoistunut ylilääkäri Kaarlo Simojoki haluaa rikkoa vanhentuneita käsityksiä päihteiden käytöstä ja käyttäjistä.
– Meillä on edelleen vinoutunut käsitys alkoholin käytöstä ja käyttäjistä niin, että joko juot sopivasti tai olet juoppo. Todellisuudessa suurin osa ongelmista syntyy siellä välissä, toteaa Simojoki.
Riskikäyttö ei aina näy, eikä katso asemaa
Suomessa jopa yli puoli miljoonaa ihmistä juo tavalla, jota pidetään terveysriskinä. Se ei tarkoita örveltämistä, vaan usein arjen rytmiin juurtunutta jatkuvaa käyttöä: iltaviiniä palautumiseen, viikonlopun rentoutusta tai tehokkuusbuustia kiireen keskelle.
– Moni ajattelee, että ”kun hoidan työni, tämä ei kuulu kenellekään”. Mutta työkyky heikkenee ennen pitkää. Unen laatu kärsii, mieliala laskee, sairastavuus lisääntyy, Simojoki sanoo.
Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD* arvioi, että alkoholi yksinään pienentää Suomen bruttokansantuotetta jopa 5 miljardilla eurolla vuosittain. Nykyisen kulutustason perusteella alkoholin liikakäyttö (yli 1–1,5 annosta päivässä) aiheuttaa Suomessa sairauksia ja vammoja, joiden hoitokustannukset vastaavat noin 4 % terveysmenoista. Samalla työvoiman tuottavuus heikkenee. Tämän seurauksena bruttokansantuote jää keskimäärin 2,3 % alemmaksi. Ja koska alkoholin käyttö linkittyy muun muassa masennukseen, ylipainoon, diabetekseen ja syöpään, ovat kokonaiskustannukset vielä suuremmat.
Riippuvuus ei ole selkärangan puutetta, vaan sairaus, joka voi kehittyä kenelle tahansa, kun aineiden käyttöä jatketaan tarpeeksi pitkään. Ja kuten muissakin sairauksissa, mitä aiemmin siihen puututaan, sitä paremmat ovat ennusteet.
Mehiläinen on kehittänyt uudenlaista palvelua työikäisten päihdehoitoon
Perinteisesti päihdehoito on Suomessa ollut julkisen sektorin vastuulla. Päihdeongelmat on aiemmin rajattu pääsääntöisesti työterveyshuollon ulkopuolelle eivätkä päihdehoidot ole Kela-korvattavia, toisin kuin esimerkiksi masennuksen. Työikäisten hoitopolut ovat jääneet pirstaleisiksi heikentäen hoitotuloksia ja työkykyä.
– Työterveydessä hoidetaan masennusta, diabetesta tai lihavuutta, mutta kovinkaan usein ei näihin liittyvää alkoholin käyttöä, vaikka juuri se voi olla taustasyynä. Liian vähän puhutaan ylipäätään siitä, kuinka merkittävä alkoholin rooli on tämänhetkisessä aikuisten lihavuusepidemiassa.
Simojoen mukaan työterveys voisi parhaimmillaan olla matalan kynnyksen väylä, jossa päihdeongelmiin voidaan puuttua varhain ennen kuin ongelmat kasautuvat ja monimutkaistuvat. Jo muutama keskustelukerta voi riittää, jos hoitoon pääsee ajoissa.
Mehiläinen on ensimmäisiä toimijoita, joka rakentaa päihdehoitoa systemaattisesti osaksi työelämäpalveluita.
– Suomessa ei ole aiemmin ollut mallia, jossa työterveyshuoltoon integroituvat päihdepalvelut olisivat näin helposti saavutettavissa työikäisille. Mehiläinen halusi lähteä rakentamaan tätä nollasta, ja se on ollut itsellenikin ammatillisesti poikkeuksellisen merkityksellinen hanke, Simojoki kertoo.
Tavoitteena on tarjota matalan kynnyksen keskustelutukea, varhaista puuttumista ja tarvittaessa pidempikestoista tavoitteellista hoitoa samalla tavoin kuin mitä tahansa muuta terveyden osa-aluetta hoidetaan. Hoito kulkee käsi kädessä muun työkyvyn ja terveydentilan seurannan kanssa, mikä tekee kokonaisuudesta sujuvamman sekä asiakkaalle että työnantajalle.
– Kun päihdehoito toteutetaan saman katon alla muun terveydenhoidon kanssa, voidaan nähdä ilmiöiden yhteydet ja pureutua juuri niihin taustatekijöihin, jotka kuormittavat työntekijää.
*OECD, Preventing Harmful Alcohol Use
Hoitoa päihteiden käyttöön liittyviin haasteisiin
Työelämäpalveluiden päihdepalvelut mahdollistavat työntekijöille sujuvan ja kokonaisvaltaisen hoitoketjun.
