Etusivu » Päihde- ja mielenterveys » Joulu tulee joka vuosi
Päihde- ja mielenterveys

Joulu tulee joka vuosi

Maaret kallio
Maaret kallio
Kuva: Laura Oja / HS

Psykoterapeutti Maaret Kallio toivoo avoimempia joulupöytiä, joihin yksinäinenkin on tervetullut. Apua pitää uskaltaa myös ottaa vastaan.

– Joulu edustaa ihmissuhteisiin liittyviä asioita, jotka ovat herkintä meissä. Mietimme, olemmeko tärkeitä ja turvassa, mihin joulupöytään meidät kutsutaan, ja kenet saamme itse kutsua. Joulu tuo myös pintaan enemmän muistoja kuin muut juhlamme. Jos itsellä on kipeitä joulumuistoja, paineet onnistumisesta kasvavat. Tämä näkyy vastaanotoillani joka vuosi, Maaret Kallio toteaa.

Sydämen perhe koolle

Joulua pidetään perhejuhlana, mutta kaikilla ei ole perhettä tai mahdollisuutta viettää joulua perheensä kanssa.

– On tärkeä kysymys, mikä on kenenkin perhe, eikä ajatella vain biologista perhettä. Kannattaa kysyä, mikä on sydämeni perhe, keitä tarvitsen lähelleni.

Maaret Kallio kokee ilahduttavana, että nykyisin joulua vietetään myös ystävien kanssa.

– Pitää olla oikeus omanlaiseen jouluun. Lapsilla ja nuorilla ei ole vielä varaa valita, mutta aikuisena on. Ei se ole niin vakavaa, jos joku loukkaantuu. Ihmissuhteet eivät ole vain joulun asia, vaikka tulevatkin usein jouluna korostetusti esille. Jos joulu tuntuu hankalalta läheisten kanssa, olisi tärkeää uskaltaa miettiä, mikä tilanne on tavallisessa arjessa.

Kun elämässä on vaikeita aikoja, joulukin voi olla surun tai vihan sävyttämä. Vaikeaa tilannetta ei tarvitse piristää väkisin.

– Leski suree menetettyä puolisoa, tai perheen vanhemmat tietävät joulun viimeiseksi yhteiseksi, tai pariskunnan toivomaa lasta ei vieläkään ole. On suorastaan väkivaltaista ylläpitää pakkomielikuvaa iloisesta joulusta. Joulu on elämää, se kuuluu vuoden kiertoon ja tulee joka vuosi. Aina emme voi iloita. Jouluun liittyy ilon lisäksi myös armo, Maaret Kallio muistuttaa.

Eroon täydellisen joulun kuvastosta

Maaret Kallion kokemukset työstä turvakodissa, sekä terapia-asiakkaiden tarinat antavat hänelle tarpeen tuoda esiin samastumispintoja, joita ei näe joululehdissä. Ihmisillä on riitaisia, alkoholin ja kireän tunnelman sävyttämiä jouluja.

– Arki on kannattelevaa, kun voi mennä töihin, kouluun tai päiväkotiin. Sitä tukea juhlapyhät eivät anna ja kierrokset kasvavat. Jouluna pyritään rauhoittumaan kotiin, vaikka siellä olisi millainen helvetti tahansa. Turvakodeissa on usein hiljaisempaa jouluna, mutta tunkua heti pyhien perään, Maaret Kallio kertoo.

Kallion mukaan hyvää tunnelmaa ei voi pakottaa huutamalla raivoissaan joulurauhaa. Me aikuisetkin taannumme toisinaan jouluna lapsiksi, hyvässä ja pahassa, mutta unohdamme tärkeimmän, joulumielen.

– Joulussa on välillä lähes häiden järjestämisen tunnelmaa. Mitä ahtaampi käsitys on joistain asiasta, sitä suuremmalla todennäköisyydellä se menee pieleen. Traditiot ovat ihan ok, mutta jos menee pakon puolelle, kadottaa jotain. Pitää miettiä omaa vointia, mitä jaksaa ja haluaa tänä jouluna. Me esitämme kotona joulunäytelmää, mutta kenelle?

Pieni riitely on Kallion mukaan jouluna ihan normaalia elämää. Tärkeintä on sanoa ääneen ajatuksensa, eikä kuormittaa mieltä ja ylläpitää kuorta.

Kallion perheen joulupöytään on joskus tullut eronnut ystävä, joka on saanut olla ”naama mutrulla vapaamatkustajana”.

– Toivon, että uskallettaisiin esittää kutsu, mutta pitää myös uskaltaa ottaa kutsu vastaan. Ihmiset ovat hyväntahtoisia, mutta meille on hankalampaa tarttua ojennettuun käteen. Ei tarvitse pärjätä, eikä elämä pysähdy. Joulu tulee aina.

Next article